EU-parlamenttien Eurooppa-valiokunnat olivat koolla COSAC-kokouksessaan Brysselissä. Tämä yhteiselin ei ole mikään EU:n instituutio eikä se tee päätöksiä, mutta parlamenttien yhteydenpito on kuitenkin tärkeää ja niiden valmiuksia lisäävää. Samat EU-asiat ovat samanaikaisesti kaikkien parlamenttien työlistalla ja niiden käsittely myös yhdessä on hyödyllistä. Yksi ajankohtainen asia on komission ja Euroopan parlamentin välistä yhteistyötä koskeva puitesopimus. Siinä ongemana on, että Euroopan parlamentti on jälleen koittanut ja myös pystynyt laajentamaan toimivaltuuksiaan ja oikeuksiaan mm. lainsäädännön toimeenpanoa ja kansainvälisiä sopimusneuvotteluja koskevissa kysymyksissä enemmän kuin mitä perussopimukset sille antavat, mikä muuttaa perusteettomalla tavalla EU:ssa aina herkkää instituutioiden välistä tasapainoa. Tähän ovat Suomessa hallitus ja eduskunta reagoineet ja nähneet uudessa puitesopimuksissa useita kohtia, jotka eivät ole EU:n perussopimusten mukaisia. Myös neuvoston oikeuspalvelu on lausunnossaan päättynyt samankaltaisiin kriittisiin johtopäätöksiin. Se merkitsee sitä, että sopimuksen soveltaminen voi ennemmin tai myöhemmin päätyä EU:n tuomioistuimen ratkaistavaksi. On luonnollista että COSAC:ssa myös puututtiin asiaan ja eduskunta ehdotti lausumaa, jossa olisi todettu ettei puitesopimus saa muuttaa toimielinten välistä institutionaalista tasapainoa. Asian käsittely sai kuitenkin turhan kärkevän ja ikävän sävyn europarlamentin edustajien käyttäytymisen vuoksi. He halusivat estää COSAC:ia lausumasta asiasta yhtään mitään, vaikka Suomen esitystä nimenomaisesti kannattivat jokseenkin kaikki kansalliset parlamentit. Euroopan parlamentin tapoihin näyttää ikävällä tavalla kuuluvan jo kertaalleen saavutettujen kompromissien repiminen heti seuraavassa käsittelyssä. Tässäkin kokouksessa nähty Europarlamentin edustajien käyttäytyminen ei ole omiaan luomaan kannatusta esityksille sen valtaoikeuksien suuremmasta kasvattamisesta. Euroopan parlamentin oikeudet ja vastuut on asia, jotka kuuluu määritellä nimenomaan perussopimuksissa. Koska Eurooppaakin on lailla rakennettava ei sellainen toiminta, jossa valtaa yritetään hamuta kahden kauppana neuvoston ja jäsenmaiden kustannuksella ei ole hyväksyttävää. Todettakoon että olen itse aikanaan hallitustenvälisessä konferenssissa Suomen edustajana aktiivisesti ajanut määräenemmistöpäätöksenteon laajentamista paljon enemmän kuin mihin muut maat olivat valmiita, mikä samalla olisi merkinnyt myös yhteispäätösmenettelyn laajentamista europarlamentin asemaa vahvistavalla tavalla. Tämä on edelleenkin tavoiteltava asia, kun sopimusmuutoksista seuraavan kerran neuvotellaan. Mutta ennen kuin niistä on tällä tavoin sovittu ei sopimusmääräyksiä saa kiertää sellaisin menetelmin kuin europarlamentti joka raossa yrittää tehdä. 27.10. 2010