Heinäkuun alussa Helsingin Pride-kulkuetta vastaan tehty kaasuhyökkäys on kirvoittanut laajaa kommentointia ja syyttelyä. On itsestään selvää, että kaikilla vähemmistöillä (ja enemmistöillä) on oikeus osoittaa värejään ja mieltään, vaikka se ei kaikkia näihin ryhmiin kuulumattomia miellyttäisikään. Kaikki mielenosoitukset eivät osoita välttämättä hyvää makua, enkä suinkaan viittaa iloiseen Pride-kulkueeseen, vaan viimeisimpänä esimerkkinä Vapaa-ajattelijoiden tilaisuuteen, jonka jippona oli Raamattujen vaihtaminen pornolehtiin. Mutta tahallinenkaan provosointi huonoa makua välineenä käyttäen ei anna minkäänlaista perustetta ymmärtää sitä vastaan kohdistettua viha- ja väkivaltakäyttäytymistä. Kesän tapahtumat ja keskustelu niistä osoittavat, että sellaiseen Suomeen, jossa kaikkea paitsi vihaa ja väkivaltaa tihkuvaa suvaitsemattomuutta osataan suvaita (vaikka kaikesta ei ole pakko pitää) , on vielä pitkä matka. 19.7. 2010