Sen, että käsitteelle market failure on vaikea löytää lyhyttä ja yksiselitteistä suomenkielistä vastinetta, voi selittää kahdella tavalla. Voi ajatella ettei Suomessa ylipäätään tunneta tilanteita, joissa markkinat eivät toimisi klassisten markkinateoreettisten oppien edellyttämällä kuluttajien tarpeiden tyydytyksen, voimavarojen tehokkaimman jakamisen ja hyvinvoinnin maksimoinnin takaavalla tavalla. Oikeampi selitys on kuitenkin se, että meillä – toisin kuin anglo-saksisissa, aiemmin klassisen ja nyttemmin uusliberalismin kyllästämissä maissa – on aina pidetty markkinoiden puutteellista toimintaa pysyvänä olotilana, joka vaatii jatkuvaa julkisen vallan puuttumista markkinamekanismien puutteiden korjaamiseksi.
Näinä aikoina kun koko finanssijärjestelmä horjuu maailmanhistorian suurimman markkinaromahduksen partaalla riittää isoja biljoonaluokan esimerkkejä tarpeesta korjata markkinoiden puutteita. Siitä ei silti seuraa, että jos isot asiat olisivat kunnossa ja tehokkaassa valvonnassa niin pienemmät toimisivat moitteettomasti.
Yksi esimerkki on elintarvikkeiden luomutuotannon asema Suomessa. Sunnuntain Helsingin Sanomissa kerrotaan, miten tamperelainen Talkion leipomo parikymmentä vuotta sitten alkoi panostaa luomuun ja kaksinkertaisti viidessä vuodessa liikevaihtonsa ja aloitteli luomunäkkileivän vientiä Tanskaan. Sitten tuli iso kilpailija, Fazer joka osti pienemmän leipomon ja lopetti luomulinjat. Isolle firmalle kyse oli liian pienestä liiketaloudellisesta siivusta. Tulee mieleen miten General Motors ja Esso 20-luvulla perustivat USA:ssa firman, jonka ainoana tehtävänä oli ostaa eri kaupungeissa toimivat raitiovaunuyhtiöt ja lopettaa niiden toiminta.
Jos kuluttajien haluamia luomutuotteita edelleen Suomessa tehdäänkin, niin aina niiden löytäminen ei ole helppoa. Suuret kauppaketjut noudattavat omaa logiikkaansa eivätkä mielellään ota marginaalisiksi kokemiaan pikku siivuja valtakunnallisiin tuotevalikoimiinsa. Suomessa on paljon muitakin sellaisia tuotteita ja palveluksia, joille ei tarjoajia tai jakelukanavia löydy vaikka kysyntää olisikin. Tällainen market failure ei koko kansantaloutta kaada, mutta perustelee yhtä lailla sitä, miksi julkisen vallan tehtävänä on puuttua markkinoiden toimintaan monestakin syystä. Sitä tarvitaan silloin, kun pelisääntöjä ei ole tai niitä ei noudateta, mutta myös silloin kun markkinat ylikilpailevat itsensä hengiltä tai kun kilpailua ei ole.
15.3. 2009
