Hyvät osanottajat,
toivotan teidät tervetulleiksi tähän ulkoasiainministeriön, Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen Suomen valtuuskunnan ja Kansainvälisten ihmisoikeusasioiden neuvottelukunnan tilaisuuteen. Tilaisuuden tarkoituksena on keskustella erityisesti tavoitteistamme Euroopan neuvostossa EU:n puheenjohtajuuskaudellamme.
Itävalta ja Suomi ovat yhteisessä puheenjohtajuusohjelmassaan sitoutuneet edistämään Euroopan kansalaisten turvallisuutta ja sosiaalista hyvinvointia, vakautta, ihmisoikeuksia ja demokratiaa. Tavoitteenamme on Unionin ulkoisen toimintakyvyn kehittäminen ja kansainvälisen aseman vahvistaminen. Näihin tavoitteisiin pääseminen edellyttää Unionin esiintymistä yhtenäisesti kansainvälisillä areenoilla.
Ihmisoikeuspolitiikan alalla tavoitteenamme on erityisesti lisätä EU:n toiminnan yhtenäisyyttä ja johdonmukaisuutta niin unionin sisällä kuin sen ulkosuhteissakin. Ihmisoikeuksien valtavirtaistamista EU:n ulkopolitiikassa pidän erityisen tärkeänä, koska EU:n vaikuttavuus pohjautuu koherenttiin toimintaan. Suomi ja Itävalta ovat nostaneet naisten oikeudet painopistealueeksi puheenjohtajuus-kausiensa aikana. Itävallan kaudella on käynnistymässä laaja EU-kampanja ihmisoikeuspuolustajina toimivien naisten tukemiseksi. Suomen puheenjohtajuuskaudella täytäntöönpannaan myös muita EU:n yhteisesti hyväksymiä kuolemanrangaistukseen, kidutukseen ja lapsiin aseellisissa konflikteissa liittyviä ihmisoikeussuuntaviivoja. Euroopan neuvoston jäsenmaista Venäjän kanssa EU käy säännöllisiä ihmisoikeuskonsultaatioita kerran puheenjohtajuuskaudessa, ja seuraavat järjestetään ensi syksynä Suomen kaudella.
Euroopan neuvostolla on keskeinen rooli turvallisemman ja oikeudenmukaisemman Euroopan luomisessa. Euroopan ihmisoikeussopimus, Euroopan sosiaalinen peruskirja ja Euroopan kulttuuri-yleissopimus luovat ainutlaatuisen normipohjan ja mekanismit sitoumusten täytäntöönpanemisen valvomiseksi.
Vuosi sitten pidetty Euroopan neuvoston Varsovan huippukokous teki merkittäviä, järjestön tulevien vuosien toimintaa ohjaavia päätöksiä. Huippukokous määritti järjestön roolin ihmisoikeuksien, demokratian ja oikeusvaltion lujittajaksi, ja katsoi että kaikkien muiden toimintojen tulee edistää näitä ydintehtäviä. Suomi ja Unioni ajoivat voimakkaasti tämän päätöksen tekemistä. Euroopan neuvosto voi merkittävällä tavalla edistää maanosamme kansalaisten ja yhteiskuntien turvallisuutta. Ihmisoikeuksien, demokratian ja oikeusvaltion vahvistaminen EU:n lähialueille lisää maanosamme vakautta ja turvallisuutta. Unionin ja Euroopan neuvoston tulee täydentää toistensa työtä yhteisten päämäärien saavuttamiseksi. Suhteen tulee perustua yhteistyölle, ei kilpailulle tai toimintojen päällekkäisyyksille.
Euroopan neuvosto on tärkeä toimija useilla yhteiskunnan eri sektoreilla, minkä en näe olevan ristiriidassa Varsovan huippukokouksessa tehdyn priorisointipäätöksen kanssa. Vaikka järjestön tulee keskittyä ihmisoikeuksien, demokratian ja oikeusvaltion edistämiseen, se ei sulje pois muita tärkeitä yhteistyöaloja, kuten kulttuuria, koulutusta tai nuorisoyhteistyötä. Sektorikohtaisesti on tärkeää arvioida, mitkä toimintamuodot edistävät aidosti Varsovan prioriteetteja ja missä toiminnoissa Euroopan neuvoston puitteissa tapahtuva yhteistyö synnyttää todellista lisäarvoa.
Varsovan huippukokouksessa päätettiin myös Euroopan neuvoston ja Unionin suhteiden tiivistämisestä. Euroopan neuvostolla on Unionille paljon annettavaa. EU:n oma ihmisoikeusnormisto on vasta kehittymässä ja erityisiä mekanismeja ihmisoikeuksien soveltamisen valvomiseksi ei Unionilla toistaiseksi juurikaan ole. Euroopan neuvoston asiantuntemus näistä kysymyksistä on siten merkittävää ja järjestöjen yhteistyön tehostaminen on tältä kannalta tärkeää myös kehittyvälle Unionille. Euroopan neuvostolla on myös laajentuvaa EU:ta pidemmälle ulottuva jäsenpohja ja kokemusta toiminnasta mm. Unionin uusissa naapureissa ja Länsi-Balkanilla. Se voi siten tarjota myös Unionin kannalta merkityksellisen foorumin uusia naapureita koskevien tai yleiseurooppalaisten asioiden käsittelyyn erityisesti sellaisissa kysymyksissä, joissa Euroopan neuvostolla on normistonsa ja toimintansa puolesta hyvä asiantuntemus. Euroopan neuvosto on siten luonteva yhteistyökumppani Euroopan naapuruus-politiikan ja Länsi-Balkanin vakauttamis- ja assosiaatiopolitiikan näkökulmasta. Käytännön yhteistyön alalla järjestöt voisivat hyödyntää paremmin toistensa vahvuuksia esimerkiksi yhteistyöohjelmien puitteissa Unionin naapuruuspolitiikan ja Länsi-Balkanin vakautus- ja assosiaatiopolitiikan aloilla. Varsovassa päätettiin laatia asiakirja (Memorandum of Understanding) EU:n ja Euroopan neuvoston välisen yhteistyön ja poliittisen vuoropuhelun edistämiseksi. Asiakirjaa koskevat neuvottelut ovat yhä käynnissä, ja Euroopan neuvoston puheenjohtajamaa Romanian tarkoituksena on saada se hyväksyttyä vielä toukokuun ministerikokouksessa.
Huippukokouksen pyynnöstä Luxembourgin pääministeri Jean-Jacques Juncker laati raportin EU:n ja Euroopan neuvoston välisistä suhteista ja antoi suosituksia suhteiden kehittämiseksi. Monet näistä suosituksista ovat Suomen tavoitteiden mukaisia kuten EU:n liittyminen Euroopan ihmisoikeus-sopimukseen. EU:n liittyminen Euroopan ihmisoikeussopimukseen toisi hyvän pohjan yhteisen eurooppalaisen ihmisoikeusalueen luomiselle, mutta edellyttää EU:ssa uuden oikeusperustan luomista. Tämä tukisi sitä Suomelle olennaista tavoitetta, ettei Eurooppaan saa syntyä kahta eri ihmisoikeusjärjestelmää. On tavoiteltava sitä, että EU:n uusi perusoikeusvirasto osaltaan parantaa tiedonkulkua ja yhteistyötä järjestöjen välillä. Tämä edellyttää toimivan ja riittävän laaja-alaisen yhteistyön aikaansaamista EU:n perustettavan perusoikeusviraston ja EN:n välillä alusta alkaen. Emme kuitenkaan täysin jaa Euroopan neuvoston piirissä tunnettua huolestuneisuutta siitä, että perustettava virasto heikentäisi Euroopan neuvoston keskeistä asemaan Euroopan ihmisoikeustoimijana. Me pyrimme varmistamaan, että Euroopan neuvosto on vahvasti edustettuna viraston hallintorakenteissa päällekkäisyyksien välttämiseksi, jolloin virasto voisi olla Euroopan neuvostolle myös mahdollisuus.
Raportissaan Juncker kiinnitti huomiota perustellusti myös demokratian perustan ja elinvoimaisuuden säilyttämiseen. Demokratian vakaan perustan säilyttäminen edellyttää myös, etteivät eurooppalaiset instituutiot vieraannu omista kansalaisistaan. Meille pohjoismaalaisille on tärkeää lisätä päätöksenteon avoimuutta ja edistää paikallisen ja alueellisen tason sekä kansalaisyhteiskunnan aktiivista osallistumista eurooppalaisen politiikan tekemiseen. Näitä tavoitteita ajamme myös Euroopan neuvostossa. Poliittisen vuoropuhelun lisäämiseksi huippukokous perusti Demokratian tulevaisuus -foorumin, jonka tarkoituksena on kerätä yhteen hallitukset, paikalliset ja alueelliset toimijat, kansalaisjärjestöt ja akateemiset piirit demokratian lujittamiseksi. Foorumin ensimmäinen kokous järjestettiin viime vuonna Puolassa, ja seuraavat kokoukset pidetään Venäjällä ja Ruotsissa.
Tasavallan presidentti Tarja Halosen aloitteesta perustettu Eurooppalainen romanifoorumi on hyvä esimerkki siitä, miten kansalaisjärjestöt voivat aktiivisesti vaikuttaa poliittiseen päätöksentekoon. Foorumi järjesti ensimmäisen täysistuntonsa viime vuoden lopulla, ja nyt se on vakiinnuttamassa toimintaansa eurooppalaisen romaniväestön oikeuksien edistäjänä. Suomi jatkaa foorumin aktiivista tukemista.
Vaikka Unionin demokratian, ihmisoikeuksien ja oikeusvaltiokehityksen tilaa voidaan pitää varsin hyvänä, on siinä aina parantamisen varaa. Yksikään EU-maa ei ole virheetön tässä suhteessa. Demokratia- ja ihmisoikeusnormistojen säilyttäminen edellyttää jatkuvaa huomiota, ja tässä tehtävässä Euroopan neuvoston merkitys monitorointimekanismeineen on korvaamaton.
Ensi viikolla pidettävä Euroopan neuvoston ministerikokous aloittaa Venäjän puolen vuoden puheenjohtajuuskauden. Suomen kannalta on myönteistä, että Venäjä on sitoutunut Euroopan neuvostossa tehtyjen sitoumusten täytäntöönpanoon ja uskomme, että alkava puheenjohtajuus sitouttaa Venäjää yhä tiiviimmin eurooppalaisiin perusarvoihin ja niiden täytäntöönpanemiseen. Me EU:n puheenjohtajana teemme parhaamme tämän kehityksen tukemiseksi.
Euroopan neuvostolla on tärkeä tehtävä kulttuurien ja uskontojen välisen vuoropuhelun edistäjänä. Viimeaikaiset ilmiöt Euroopassa ja sen ulkopuolella osoittavat selkeästi, että vuoropuhelua tarvitaan kaikilla tasoilla. Aktiivisia toimenpiteitä tarvitaan niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Molemmissa tapauksissa kansainvälisillä järjestöillä, kuten Euroopan neuvostolla, voi olla keskeinen tehtävä ehkäistä jännitteitä, lisätä vuorovaikutusta ja sovittaa konflikteja. Vuoropuhelun tulee olla kattavaa ja siihen tarvitaan hallitusten lisäksi koko yhteiskunta laaja-alaisesti, kuten demokraattisesti valitut edustajat, uskonnolliset yhteisöt, kansalaisjärjestöt ja ammattiyhdistysliike.
Näkisin tässä vaiheessa Suomen EU-puheenjohtajuuskauden tärkeimpinä tavoitteina Euroopan neuvostossa tukea huippukokouspäätösten toimeenpanoa – ihmisoikeuksien, demokratian ja oikeusvaltion lujittamista – tehostaa EU:n ja Euroopan neuvoston välistä yhteistyötä, lisätä avoimuutta ja kehittää vuoropuhelua kansalaisyhteiskunnan kanssa. Tämä tilaisuus on hyvä lähtölaukaus keskustella siitä, mitä me kansallisesti näemme tärkeänä edistää Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella Euroopan neuvostossa, ja olen erityisen tyytyväinen siihen, että tänne on kerääntynyt näin monilukuinen osallistujakunta eduskunnasta, kansalaisjärjestöistä ja viranomaistahoilta. Toivotan kaikki vielä kerran tervetulleeksi ja toivon teidän aktiivisesti osallistuvan keskusteluun.
