Vennamolainen retoriikka pinnallisesti käsiteltynä
Parasta Aarni Virtasen kirjassa on sen 26-sivuinen lähdeluettelo, jossa on mainittu Veikko Vennamon kansallisarkistoon tallennetun kokoelman lisäksi yli kolmekymmenen useammankin kerran haastatellun henkilön haastattelut, yli viisisataa lehtiartikkelia ja yli parisataa teosta. Tällainen imponoiva lähdepohja antaisi siten edellytykset perusteelliseen ja perusteltuun historiankirjoitukseen, mutta mahdollisuus jää käyttämättä. Lähdekritiikki puuttuu kokonaan, eikä kirjassa myöskään ole alaviitteitä. Kun minunkin yhtä lausumaani yhdestä kirjastani on käytetty, niin sekin on väärin tulkittu.
Aarni Virtanen ei ole varsinaisesti historioitsija vaan Vihtori Kosolan puheista väitellyt poliittisen retoriikan tutkija. Poliittisena elämäkertana mainostetussa kirjassa ei Vennamon – tai Vennamoiden, sillä myös isäänsä SMP:n johdossa seurannut Pekka Vennamo on toinen kirjan keskeinen kohde – henkilöhistoriaa yritetäkään käydä kattavasti läpi tai heidän motiivejaan syväanalysoida. Se onkin yhtä paljon SMP:n poliittinen elämäkerta kuin Vennamosta kertova teos.
Retoriikka on keskeisessä osassa kirjassa. Sitä esitellään pitkin lainauksin pyrkimättä mitenkään avaamaan sen suhdetta todellisuuteen. Kirjassa on pitkin matkaa sitaatteja eri henkilöiltä, jotka ilmaisevat käsityksensä jostain asiasta. Se riittää Virtaselle, jolla ei ole mitään kiinnostusta edes huikeimpien väitteiden ja lausuntojen kohdalla arvioida niiden paikkansapitävyyttä. Silloinkin kun eri henkilöt lausuvat ristiriitaisia tai vastakkaisia käsityksiä Virtanen tyytyy vain niiden kirjaamiseen.
Kirja ei siten tuota varsinaista uutta ymmärrystä lisäävää analyysiä, ja hyvin vähän edes uutta tietoa. Kirja on täynnä pinnallisellakin Wikipediaan turvautumisella korjattavissa olleita pikkuvirheitä. Pertti ja Rafael Paasio sekoittuvat keskenään, Hertta Kuusinen ei jäänyt vuonna 1970 valitsematta eduskuntaan, Lassi Hiekkala ei koskaan ollut ministeri, jne. Kun tällaisia vilisee riittävästi synnyttää se epäilyn, voiko muuhunkaan kirjan nippelitietoon luottaa.
Toukokuu 2020
