Olen jo pitkään ollut huolissani aikamme historiattomuudesta, täsmällisemmin sanottuna historian tuntemuksen vähäisyydestä ja rajoittuneisuudesta. Se joka ei tiedä miten ja mistä olemme siihen tulleet, missä tänään olemme, ei voi myöskään nähdä tulevaisuuteen ja ottaa sitä haltuunsa. Tämä vahvistaa ajallemme ominaista näköalattomuutta, lyhytjänteisyyttä ja hetkessä elämistä. Niillä jotka eivät historiaa tunne, on myös suurin alttius jäädä historiaa väärinkäyttävien populistien ja demagogien vangiksi. Tästä seuraa myös kansainvälisissä suhteissa monenlaista jännitettä ja vastakkainasettelua, jota voitaisiin purkaa rajat ylittävällä menneisyydenhallintaan kohdistuvalla yhteistyöllä. Esimerkeistä ei ole puutetta. Tätä taustaa vasten on syytä kavahtaa esityksiä kaikille annetun historianopetuksen poistamisesta lukioista vapaan valinnaisuuden lisäämiseksi. Maailma suorastaan huutaa yhteisen menneisyyden ja kulttuuriperimän parempaa tuntemusta, eikä toki vain Suomessa. Jos jotain muutoksia tehdään olisi päinvastoin perusteltua lisätä historian ja yhteiskuntaopin tuntimäärää, vaikkapa poistamalla uskonnonopetus. 11.1. 2014
11.1.2014
