Kun finanssikriisi 2008 laukesi kokoontuivat G 20 johtajat ja hyväksyivät mm. lausuman, jossa oli pitkä lista toimenpiteitä, joita oli tarkoitus toteuttaa uusien finanssikriisien estämiseksi. Erityisesti EU otti pankkien valvonnan ja vakavaraisuuden tehostamisen ja toimet finanssimarkkinoiden riskien ennaltaehkäisemiseksi vakavasti. Nyt kun kohta viisi vuotta on kulunut noista ajoista näyttää siltä, että tahto ja kyky puuttua finanssimarkkinoiden ja pankkien toimintaan on pikkuhiljaa hiipunut. Kun EU kolme vuotta sitten joutui palokuntatoimiin eurokriisin hallitsemiseksi, iski paniikki ja toimenpiteiden yhteiseksi nimittäjäksi nousi holtittomaan luotonantoon ja riskinottoon syyllistyneiden pankkien pelastaminen maksoi mitä maksoi -hengessä, ja Suomi jäi aika yksin piipittämään sijoittajavastuun toteuttamisesta. Olettamus kuitenkin oli, että rakenteellisista toimista pankkisektorin tervehdyttämiseksi ja finanssikriisien ennaltaehkäisemiseksi ei luovuttaisi.Tästäkin näyttää vaivihkaa luovutun. Ensin uutisoitiin muutama viikko sitten, että pankkien vakavaraisuussääntöjä tiukentava ns. Basel III -paketti oltaisiin valmiita vesittämään ja sen voimaantuloa lykkäämään. OECD:n arvion mukaan paketti olisi voinut hidastaa vuotuista länsimaiden talouskasvua 0,05 – 0,15 prosentin verran, mikä olisi mitätön hinta sen rinnalla, mitä tulevien finanssikriisien ja pankkiromahdusten estämisestä olisi säästöä saatavissa. Pankkilobbarit olivat tehneet toimeksiantajiensa kannalta hyvää työtä, josta voivat taas odottaa muhkeita bonuspalkintoja. Työtä helpotti se, että sitä varten ei edes tarvinnut vakuuttaa tai lahjoa poliittisia päättäjiä, riitti kuin kun sai käännettyä politiikasta riippumattomien keskuspankkijohtajien päät.Tämä ei tarkoita että kaikki keskuspankkijohtajat olisivat väärällä asialla. Viime vuonna julkistettiin myös Suomen Pankin pääjohtajan Erkki Liikasen vetämän työryhmän esitykset, jotka olisivat monin tavoin kiristäneet pankkien valvontaa ja säätelyä, mm. edellyttämällä, että pankkien arvopaperikauppatoiminnot tulisi erottaa vahvoin säädöksin peruspankkitoiminnoista niin, että kauppatoimintojen riskien mahdollinen laukeaminen ei voisi talletuksia ja perustoimintoja vaarantaa. Ehdotukset saivat myös lokakuun Eurooppa-neuvostossa periaatteellisen tuen, mutta nyt on ilmennyt että asian jatkovalmistelusta vastaava komissaari Michel Barnier aikoo panna nämäkin uudistukset jäihin, tai ainakin vesittää niitä oleellisesti. Lobbarit ja pankkiirit voivat puolestaan ottaa sampanjapullonsa jäistä ja nostaa lasit taas uudelle osavoitolle.Jälleen yksi osoitus siitä, miten finanssimarkkinat ja EU-demokratia toimivat. Ihminen päättää, mutta vaaleilla valitsemattomat jumalat säätävät. 30.1. 2013
30.1.2013
