Sitä etteikö Suomi olisi täynnä ihmisryhmiä tai nimettyjä henkilöitä uhkaavaa, halventavaa ja loukkaavaa vihapuhetta ei kukaan joka vaivautuu vähän aikaa viipymään erilaisilla netin keskustelupalstoilla voi kiistää.
Tällaista puhetta varten on olemassa niin henkilöön käyvät loukkaukset kuin kansanryhmää vastaan kohdennetun kiihotuksen kieltävä lainsäädäntö, jota tosin sovelletaan varsin puutteellisesti muun kuin perinteisen printtimedian suhteen. Kuitenkin julkinen keskusteluplasta netissä on samanlainen julkinen tila kuin sanomalehti, ja jos sitä käytetään lakien vastaiseen tarkoitukseen on tekijän ja sivun ylläpitäjän kannettava siitä juridinen vastuu. Se mikä on paheksuttavaa ja laitonta painetussa sanassa on sitä myös anonyymisti netissä esitettynä.
Yksinkertaisin tapa vähentää törkyisää vihapuhetta olisi, että sivujen ylläpitäjät monitoroisivat sivujaan tarkemmin ja menettelisivät samoin, kuin yhä suurempi osa painetuista lehdistä jo nyt tekee. Lähtökohtana pitää olla, että mielipide esitetään avoimesti omalla nimellä ja että oikean nimen tulee olla julkaisijan tiedossa siinäkin tapauksessa, että kirjoittajalla on perusteltu ja hyväksyttävä syy esittää mielipiteensä anonyymiä nimimerkkiä käyttäen. Tämä mahdollisuus pitää tietenkin olla, jos kirjoittajalla on syytä pelätä työpaikalla tai muutoin itselleen kohdistuvia seurauksia tai oman intimiteettisuojansa puolesta. Hyväksyttävä syy ei ole se, että raukkamaisten on nimimerkin takaa helpompi ampua ja halventaa muita ihmisiä.
Tässä ei ole kyse sensuurista eikä lakien kiristämisestä, vaan yksinomaan sivistyneestä ja hyvästä käytöksestä sillä laittomuus on laittomuutta yhtä lailla nimellä kuin nimettömänä. Vihapuhetta ei tule suosia eikä ymmärtää silloinkaan, kun se pysyy juuri ja juuri lain oikealla puolella. Kaikenlainen vihapuhe ei vain madalla julkisen keskustelun tasoa, vaan lisää myös merkittävästi todennäköisyyttä että sana muuttu teoksi. Vihapuhe myös helposti lisää tuomittavan käytöksen ja rikollisten tekojen hyväksyttävyyttä.
29.7. 2011
