Sama hallitus joka halusi kieltää kerjäämisen kaduilla on kuitenkin jo aiemmin pakottanut ylipistot ja korkeakoulut kerjuukierrokselle uuden yliopistolain myötä. Ainoa joka siitä toistaiseksi on iloinnut, on uusi Aalto-yliopisto. Senkään osalta ei ole toistaiseksi havaittavia merkkejä siitä, että näin olisi myös edesautettu uuden huippuyliopiston syntymistä Suomeen, jollainen AY:sta kolmen keskinkertaisen ja hyvin erilaisen korkeakoulun väkinäisellä yhteennaittamisella piti tehdä. Yliopistorahoituksen osittainen yksityistäminen voi olla usein suurempi uhka kuin mahdollisuus huipputieteen tekemiseen ja joka tapauksessa on jo nyt johtanut yliopistomaailman eriarvoistumiseen tavalla, jossa sponsoreiden hylkimät humanistiset ja yhteiskuntatieteet ovat jäämässä jalkoihin.
Yliopistouudistus onkin tuottanut lähinnä epävarmuutta ja ongelmia yliopistomaailmaan ja vakavasti heikentänyt tutkijoiden ja opettajien työmotivaatiota. Yhä useampi katselee jo vaihtoehtoisten työtehtävien perään eikä lopputulos voi olla kuin uudistuksen tavoitteiden täydellinen karkaaminen käsistä. Tilanteen vakavuudesta kertoo sekin, että vielä muutama vuosi sitten itse näitä uudistuksia innokkaasti ajanut Helsingin yliopiston emerituskansleri Kari Raivio on jo kohottanut hätähuudon yliopistouudistuksen seurauksista.
4.1. 2011
