Koko maailma on jännittyneenä seurannut 33 chileläisen kaivosmiehen pelastusoperaatiota, joka näyttää päättyvän kaikkien osalta onnelliseen lopputulokseen. Tästä voimme kaikki olla erityisen iloisia, sillä kaivostyöntekijäin ammatti on maailman vaarallisimpia. Yksin Kiinassa kuolee vuosittain tuhansia työntekijöitä kaivosräjähdyksissä ja sortumissa. Nyt 33 chileläisen kuvat ovat ainutlaatuisen myyvän human interest-draaman osana tulleet tunnetuiksi suomalaistenkin lehtien palstoilla. Nähtäväksi jää edesauttaako tämä julkisuus sitä, että kaivosturvallisuus saataisiin kaikkialla parempaan kuntoon niin, etteivät tuhannet kuolleet joka vuosi jäisi vain muutaman rivin joukkouutiseksi. Se mikä liikuttaa ihmisten mieliä ei ole järkiperäisesti ennustettavissa, mikä sekin osaltaan tekee ihmisistä inhimillisiä. Silti jää miettimään, mikä mielten liikutus voisi panna liikkeelle sellaisen muutosvoiman, joka tekisi lopun kaikista turhista kaivoskuolemista. Puhumattakaan siitä, että miljoonat lapset kuolevat vuosittain periaatteessa helposti ennalta ehkäistäviin ja hoidettaviin tauteihin. Näiden kuolemien estäminen maksaisi pelastettavaa kohden vain häivähdyksen siitä, mitä kaivostyöntekijän pelastaminen Chilessä. On ihan oikein, ettei siinä operaatiossa kysytty kustannusten perään, mutta miksi ei näitä köyhyydestä sikiäviä kuolemia myös estetä? 13.10. 2010