Porissa poristiin Suomi-Areenalla ulkopolitiikasta kokoonpanolla Stubb, Väyrynen ja Tuomioja, etupäässä sivistyneesti mutta kuitenkin niin, että erot hallituksen kahden ulkoasianministeriössä toimivan ministerin mielipiteiden välillä tulivat selviksi. Havaitsin monessa kohdin, että käsitykseni jäivät näiden kahden ääripään väliin, esimerkiksi koskien Suomen osallistumista Afganistanin kriisinhallintaan. Puolueettomuus-sanan käytöstä syntyneen selkkauksen ministerit selittivät osin semanttisena käännösongelmana, kun liittoutumattomuus ja puolueettomuus kääntyvät englanniksi ja venäjäksi samalla sanalla. Venäjää en valitettavasti osaa – elämäni suurimpia tyhmyyksiä oli, kun motivaation puutteesta jätin kohtuullisen lupaavasti alkaneet venäjän opintoni kesken 35 vuotta sitten – mutta englanniksi en ole koskaan kokenut vaikeuksia tehdä eroa näiden välillä. Suomi ei ole Euroopan unioniin liittymisen jälkeen käyttänyt käsitettä puolueettomuus linjansa kuvaamiseen. Se ei olisi sopusoinnussa sen kanssa, että haluamme vahvistaa EU:n yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ja pidämme tärkeänä, että Eurooppa entistä enemmän ja uskottavammin toimisi ulkosuhteissaan yhdellä äänellä ja yhdellä tavalla, muutoin muut eivät ota meitä vakavasti emmekä voi vaikuttaa asioihin toivomallamme tavalla. Suomi on todennut olevansa sotilaallisesti liittoutumaton maa. Se ei ole ollut mikään ohjelmajulistus, vaan sen seikan toteaminen, ettei Suomi ole sotilasliiton jäsen tai sen kaltaisissa kahdenvälisissä sitoumuksissa. Oleellisempaa kuin tämä ministereiden terminologinen varjonyrkkeily on, pyritäänkö nykyisen asiaintilan muuttamiseen ja sotilasliittoon mukaan vai ei. Tässä näkemykseni, ettei näköpiirissä ole syytä liittoutumattomuudesta luopumiseen on selvästi sama kuin Väyrysen ja erilainen kuin kokoomuksen Nato-linjauksia joskus huolimattomasti Suomen linjauksina esittävän Stubbin. Suomi-Areenan keskustelu kävi varmaan monien katselijoiden mielestä myös hyvästä viihteestä, jolla toki on aina paikkansa. Itse kuitenkin jään kaipaamaan tilaisuuksia syvällisempään keskusteluun ja pohdintaan maailman tilasta ja sen ulkopolitiikalle asettamista vaatimuksista ilman pinnallista nokittelun tarvetta. 17.7. 2009
17.7.2009
