Levisi kuin Elanto.
Elanto – nykyisin Helsingin Osuuskaupan kanssa fuusioiduttuaan HOK-Elanto – vietti 100-vuotisjuhliaan viime vuonna. Juhlan kunniaksi osuuskunta julkaisi Mauno Saaren kirjoittaman kirjan Muistiinmerkitsi Väinö Tanner, faktaa ja fiktiota yhdistävän historiikin Elannon vaiheista Väinö Tannerin silmin nähtynä ja suuhun pantuna. Omassa genressään se ei ollut huono yritelmä, mutta monet jäivät kuitenkin kaipaamaan varsinaista ajan tasalle saatettua osuuskunnan tutkittua historiaa, jollaisen tarve on ilmeinen.
Myös Helsingin kaupunginmuseo on huomioinut Elannon juhlavuoden toimittamalla runsaasti kuvitetun artikkelikokoelman. Lähdeaineistona on Elannon eri aikoina kaupunginmuseon kokoelmiin luovuttama runsas kuva-, esine- ja asiakirja-aineisto sekä juhlavuoden lähestyessä kerätyt helsinkiläisten Elantoa koskevat muistelut. Tuloksena on monipuolinen ja kiinnostava kertomus siitä, miten monin tavoin ja kuinka keskeisesti Elanto on nivoutunut Helsingin kaupunkikuvaan ja vaikuttanut asukkaiden elämään.
Elanto on aina ollut enemmän kuin pelkkä kauppaliike. Henkilöstölleen ja jäsenilleen se on ollut yhteisö, joka on tukenut heitä tärkeissä elämänvaiheissa ja eri tavoin pitää mukanaan. Lapsiperheiden suuresti arvostama Elannon kumminlahja edelsi parilla vuosikymmenellä yleistä äitiyspakkausta, henkilökunnan lapset saivat Sompasaaressa riemukkaan kesäloman, Elannon kirjasto, näyttämö, urheiluseura Isku ja monet harrastuspiirit ja kerhot avasivat elantolaisille sellaisia mahdollisuuksia, joita muutoin ei ollut tarjolla. Ja viimeisenä palveluna Elannon hautausapu mahdollisti monelle vähäväkiselle kunnialliset jäähyväiset.
Kirjassa on Sauli Seppälän lyhyt yleisartikkeli Elannon historiasta, mutta oleellisempi sisältö koostuu muulla tavoin Elannon toiminnasta ja vaikutuksesta kertovista artikkeleista. jotka käsittelevät mm elantolaista arkitehtuuria, Elannon lyhytelokuvia, Elannon leipää ja Elannon merkitystä kuluttajaliikkeenä. Elantokeskeisyydestä poikkeaa vain Kirsti Ahlqvistin ja Anu Raijaksen työväestön ja keskiluokan kulutusta 1900-luvulla vertaileva artikkeli, mutta sekin toki liittyy kiinteästi E-osuusliikkeeseen. Vaikka Elanto poikkesi muista KK-laisista osuusliikkeistä siinä, että sen hallinnossa olivat myös porvarit mukana poikkeuksellisen isolla panoksella, se ei kuitenkaan sen luonnetta työväestön osuusliikkeenä heikentänyt, mutta korosti samalla sen voimakkaampaa paikallisidentiteettiä, johon ei-sosialistisetkin helsinkiläiset samastuivat.
Runsaat valokuvat, julisteet ja lyhyet lainaukset elantolaisten muisteluksista elävöittävät ja täydentävät tekstiä oivallisella tavalla.
syyskuu 2006
