Rakenneuudistuksilla kestävään talouteen
Jotta kehysriiheen ei jouduttaisi ylimitoitettujen leikkauslistojen kanssa, on tartuttava niihin rakennekysymyksiin, joilla on jotain oikeata tekemistä julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyden kanssa. Se tarkoittaa mm. jo hallitusohjelmasssa käynnistettyjä isoja hankkeita, kuten puolustusvoimien laaja uudistaminen ja kuntauudistus.
Hallitusohjelman mukaisesti puolustusuudistus säilyttää yleisen asevelvollisuuden, aluepuolustuksen ja sotilaallisen liittoutumattomuuden sekä pitää puolustusvoimien tehtävät ennallaan. Se toteuttaa myös ohjelmassa sovittujen kehysten mukaisesti 200 miljoonan euron säästötavoitteen.
Tulevaisuudessa puolustus perustuu nykyisen n. 350 000 sotilaan reservin asemasta n. 230 000 sotilaan suuruiseen suhteellisesti paremmin varustettuun ja toimintakykyisempään joukkoon. Tällainen uudistus on huomattavasti vaatimattomampi kuin useissa Euroopan maissa tehdyt muutokset. Tällaisena se vastaa ennakoitavissa olevia tarpeita, tehtäviä ja uhkakuvia, joita ei enää pidä pälyillä vuoden 1939 maailmasta vaan 2000 luvun kasvavan keskinäisriippuvuuden maailman ja sen laaja-alaiseen turvallisuuteen kohdistuvien haasteiden valossa.
Puolustusvarojen käyttö on organisoitava mahdollisen kriisitilanteen tarpeista lähtien. Tämä näkyy sekä puolustushallinnossa että joukko-osastojen määrässä ja sijoittelussa. Heikkokuntoisista tiloista ja tehottomista neliömetreistä on järkevää luopua. Tehokkuutta ja motivointia parantaa se, että uudistuksessa kouluttajien määrä nousee 1,7:stä 2,5:een joukkuetta kohden. Uudistus tähtää siihen, että tulevaisuudessa voidaan maanpuolustuksen menoissa edelleen ylläpitää lähes tasasuuruista kohdentamista materiaalihankintojen, henkilöstökulujen ja toimintamenojen välillä.
Tärkeitä ja herkkiä asioita kaikissa isommissa muutoksissa ovat henkilöstön asema ja päätösten alueelliset vaikutukset. Henkilöstön osalta käytetään kaikkia jo olemassaolevia ja vielä tehostettavia muutosturvan keinoja. Paikkakuntakohtaiset toimet muun julkisen hallinnon sopeutustoimin otetaan myös heti täysmääräisesti käyttöön.
* *
Kuntauudistus tähtää riittävän vahvoihin nykyistä huomattavasti harvempiin peruskuntiin. Siinä kannattaa lähteä liikkeelle jokaisen kunnan ympäristöstä ja hakea siitä sopivimmat yhteistyöalueet ja tässä vaiheessa unohtaa provokatoriset karttaharjoitukset.
Näillä lievennetään vaikkei vielä poisteta julkisen talouden välittömiä tasapainotustarpeita. Siksi tarvitaan myös kaksi muuta suurta rakennereformia. Terveysreformin tarvetta ja merkitystä ei voi ylikorostaa. On siis puututtava terveydenhuollon yksityissektorin lihottamiseen johtaneeseen, eriarvoisuutta kasvattaneeseen ja koko ajan kallistuvaan kaksikanavaiseen rahoitusjärjestelmään niin, että veroeurot keskitetään julkisen terveydenhoidon tarpeisiin. Toinen iso asia on eläkejärjestelmän kestävyyden turvaaminen, jota on lähestyttävä yhtä ennakkoluulottomasti ja rakentavasti kuin mihin SAK on ilmaissut valmiutensa.
