”EU:n ja Venäjän neljä yhteistyön aluetta” Puheenvuoro suomalais-venäläisessä seminaarissa ”Sosiaali- ja terveysalan pohjoista ulottuvuutta rakentamassa”. Helsinki, 24.10.2006

 

Strateginen kumppanuus Venäjän kanssa on keskeinen osa EU:n ulkosuhteita. Venäjä on unionin suurin naapuri ja tärkeä kumppani. Kanssakäyminen erityisesti talouden sektorilla on jatkuvassa kasvussa. Venäjä on tällä hetkellä EU:n kolmanneksi tärkein kauppakumppani Yhdysvaltain ja Kiinan jälkeen. Samanaikaisesti EU on Venäjän selvästi tärkein kumppani kaupassa, investoinneissa ja muussa taloussektorin toiminnassa. Energiasektorilla yhteistyösuhde perustuu yhtälailla molemminpuoliseen riippuvuuteen; siinä missä EU tarvitsee Venäjän tuottamaa energiaa, Venäjä tarvitsee kipeästi tuloja, jotka se saa energianviennistään EU-alueelle.

Kansalaisten turvallisuus Euroopassa ja koko mantereen vakaus edellyttävät EU:n ja Venäjän tiivistä yhteistyötä. Toiminta niin kutsuttujen uusien turvallisuusuhkien, kuten terrorismin, rikollisuuden, huumeiden ja saasteiden torjumiseksi on noussut keskeiseksi yhteistyöalaksi EU:n ja Venäjän välillä. YK:n turvallisuusneuvoston pysyvänä jäsenenä Venäjä on tärkeä toimija kansainvälisissä turvallisuuskysymyksissä. Yhteistyössä Venäjän kanssa EU:n on mahdollista saavuttaa yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan liittyviä tavoitteitaan.

Yhteistyö tutkimuksen, koulutuksen ja kulttuurin sektoreilla on omiaan vahvistamaan olemassa olevia taloudellisia, poliittisia ja kulttuurisia sidoksiamme kansalaisten ja yhteisöjen suorien kontaktien kautta. Keskinäinen ymmärrys ja kyky kommunikoida ovat hedelmällisen yhteistyön edellytyksiä.

Mainitsemani molemminpuoliset intressit talouden, oikeus- ja sisäasioiden, kansainvälisen turvallisuuden sekä tutkimuksen, koulutuksen ja kulttuurin aloilla muodostavat EU:n ja Venäjän niin kutsutut ’yhteiset alueet’. Yhteisistä alueista sovittiin Pietarin huippukokouksessa vuonna 2003 ja tarkemman sisällön ne saivat keväällä 2005 kun EU ja Venäjä sopivat yhteisiin alueisiin johtavista tiekartoista. Yhteiset alueet ja niiden tiekartat muodostavat EU:n ja Venäjän strategisen kumppanuuden konkreettisen sisällön.

Strategisen kumppanuutemme toinen määrittäjä ovat yhteiset arvot. Kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen mukaisesti EU:n ja Venäjän yhteistyö nojautuu yhteisiin, kansainvälisesti tunnustettuihin arvoihin, kuten demokratiaan, ihmisoikeuksiin, oikeusvaltioperiaatteeseen, markkinatalouteen sekä kestävään kehitykseen. Samoihin arvoihin sekä EU että Venäjä ovat sitoutuneet useissa kansainvälisissä sopimuksissa. Yhteisten arvojen määrittely on kuitenkin hankalaa ja erityisesti niiden toteutumisesta Venäjällä käydään jatkuvaa keskustelua.

Puheenjohtajakaudellaan Suomi haluaa viedä EU:n ja Venäjän strategista kumppanuutta eteenpäin. Tärkein tavoitteemme EU–Venäjä-suhteissa on luoda pohja uudelle EU:n ja Venäjän väliselle perussopimukselle, joka mahdollistaa yhteistyön jatkuvan kehittämisen. Uusi sopimus on tarpeen, kun olemassa oleva kumppanuus- ja yhteistyösopimus, PCA, on katkolla vuoden 2007 lopussa. PCA:n solmimisesta on aikaa kymmenen vuotta, minä aikana niin EU kuin Venäjä ovat muuttuneet ratkaisevasti. Keskinäinen yhteistyömme on myös kasvanut yli PCA-sopimuksen rajojen. Uusi sopimus tarvitaan, jotta yhteistyön kehittämistä voidaan jatkaa tasavertaiselta pohjalta, kuten strategisten kumppaneiden tulee.

Suomen kaudella uutta sopimusta valmistellaan EU:n sisälllä. EU:n neuvottelumandaatista on tarkoitus sopia syksyn aikana siten, että virallisten neuvotteluiden aloittamisesta voidaan tehdä päätös EU:n ja Venäjän huippukokouksessa marraskuun 24. päivänä Helsingissä.

Toinen tärkeä puheenjohtajuustavoitteemme on lisätä konkreettisia EU:n ja Venäjän välisiä toimia yhteisillä alueilla. Yhteistyön edistämiseksi Suomella oli kunnianhimoinen tavoite järjestää puheenjohtajakaudellaan viisi ministeritasoista EU:n ja Venäjän välistä pysyvän kumppanuusneuvoston kokousta tärkeimmiksi katsomillaan yhteistyöaloilla. Tämä on enemmän kuin yksikään puheenjohtaja on aiemmin järjestänyt. Tällä hetkellä ympäristö- ja liikennesektoreiden kumppanuusneuvostot ovat kokoontuneet, ja oikeus- ja sisäasioiden, energiasektorin sekä ulkoministereiden kokouksia valmistellaan suunnitelmien mukaisesti. Kumppanuusneuvostot vahvistavat ennen kaikkea osapuolten poliittista sitoutumista yhteistyöhön ja ohjaavat yhteistyön suuntaa lähitulevaisuudessa.

Suomi tavoittelee yhteisillä alueilla myös konkreettisia tuloksia – yhteisten sääntöjen ja toimintatapojen selkeyttämistä – jotta yhteistyön myönteiset vaikutukset välittyisivät elinkeinoelämän, yhteisöjen ja kansalaisten toimintaan niin unionissa kuin Venäjällä.

Ensimmäisen yhteisen alueen, yhteisen talousalueen, tärkeimpänä tavoitteena on EU:n ja Venäjän välinen vapaakauppa-alue. Vapaakauppatavoitteessa voidaan kuitenkin edetä vasta, kun Venäjän WTO-jäsenyys on selvä. Sen ehtona on mm. Siperian ylilentomaksujen poistaminen, jota ei ole vielä toimeenpantu. Sen rinnalla kaupankäyntiä pyritään helpottamaan yhdenmukaistamalla säännöksiä ja poistamalla muita teknisiä kaupanesteitä. Kauppapoliittisten kysymysten lisäksi yhteinen talousalue keskittyy yhteistyön lisäämiseen tärkeimmillä sektoreilla, joita Suomen kaudella ovat energia, ympäristö ja liikenne.

Erityisen tyytyväisiä voimme olla panokseemme ympäristösektorilla, jossa EU ja Venäjä sopivat Helsingissä pidetyssä ministerikokouksessa yhteistyön tiivistämisestä ympäristön- ja luonnonsuojelussa. Ympäristöuhat ovat yhteisiä, ja niin tulee olla myös keinojen, joilla torjumme niitä.

EU:n ulkosuhteet energiasektorilla, erityisesti suhteet Venäjään, ovat nousseet puheenjohtajuutemme keskeiseksi teemaksi. EU:n ja Venäjän energiayhteistyö oli keskustelunaiheena viimeviikkoisessa Lahden epävirallisessa päämieskokouksessa sekä EU-päämiesten kesken että illallisella presidentti Putinin kanssa. Energiayhteistyön tulevaisuutta käsitellään EU:n ja Venäjän välillä vielä marraskuussa energiaministereiden kumppanuusneuvostossa sekä virallisessa EU:n ja Venäjän huippukokouksessa.

Toisen yhteisen alueen, oikeus- ja sisäasioiden, keskeisimpänä tavoitteena on luoda puitteet ihmisten vapaalle liikkuvuudelle. Tärkeä etappi saavutettiin keväällä 2006, kun sopimukset viisumihelpotuksista ja laittomasti maahan tulleiden ihmisten takaisinotosta allekirjoitettiin. Vuorossa on sopimusten ratifiointi ja toimeenpano. Viisumivapaus on yhteinen pitkän aikavälin tavoitteemme.

Kumppanuusneuvosto kokoontuu tämän kuun lopussa käsittelemään tärkeimpiä EU:n ja Venäjän välisiä sisäiseen turvallisuuteen liittyviä tavoitteita. Viranomaisten välistä yhteistyötä halutaan lisätä mm. terrorismiin, huumeisiin, rajaturvallisuuteen, kriittiseen infrastruktuuriin ja järjestäytyneeseen rikollisuuteen liittyvissä asioissa.

Järjestyksessä neljännet EU:n ja Venäjän väliset ihmisoikeuskonsultaatiot pidetään Suomen kaudella. Puolivuosittaiset konsultaatiot tarjoavat foorumin suorapuheiseen ja avoimeen keskusteluun yhteisten arvojen toteutumisesta Venäjällä, EU:ssa ja kansainvälisesti. Strategiseen kumppanuuteen kuuluu hankalienkin aiheiden käsittely rakentavassa hengessä.

Kolmannella yhteisellä alueella, kansainvälisissä turvallisuuskysymyksissä, EU:n ja Venäjän välinen dialogi on tiivistä. Ajankohtaisista kysymyksistä, kuten Lähi-idän, Pohjois-Korean, Iranin ja Kosovon tilanteista vaihdetaan näkemyksiä lukuisissa tilaisuuksissa sekä viranomaisten kesken että korkealla poliittisella tasolla.

Suuri osa yhteistyöstämme on viranomaisten välistä toimintaa. Erityisesti neljännellä yhteisellä alueella, tutkimuksen, koulutuksen ja kulttuurin yhteistyöalalla, kansalaisten suora osallistuminen ja vuorovaikutus ovat kuitenkin keskeisessä asemassa. Etenkin korkeakoulujen välisessä yhteistyössä ja opiskelijoiden liikkuvuudessa on potentiaalia, johon meidän tulisi keskittää voimavarojamme. Todellinen strateginen kumppanuus kumpuaa aidosta kansalaistason toimijoiden välisestä kanssakäymisestä, jonka edellytyksenä on molemminpuolinen ymmärtämys, kulttuurien ja tapojen tuntemus sekä kielitaito.

Pohjoinen ulottuvuus on keskeinen osa EU:n ja Venäjän strategista kumppanuutta. Se on yhteisten alueiden toteuttamista Euroopan pohjoisilla alueilla. Voimme olla tyytyväisiä saavutuksiimme pohjoisen ulottuvuuden uudistamisessa EU:n, Venäjän, Norjan ja Islannin yhteiseksi politiikaksi. Uusi kehysasiakirja ja poliittinen julistus tullaan vahvistamaan EU–Venäjä-huippukokouksen yhteydessä marraskuussa. Sen jälkeen pääsemme todelliseen työhön – konkreettisten kumppanuushankkeiden kehittämiseen. Alueellisella tasolla toteutettavat hankkeet ovat sitä yhteistyötä, jonka kansalaiset parhaiten näkevät, ja josta he eniten hyötyvät.