Oikeusvaltio EU:n keskiössä

Euroopan Unioni on yleensä ollut kiitettävän aktiivinen puuttuessaan eri tavoin unionin jäsenyyttä hakeneissa ehdokasmaissa ja kaikissa muissakin maissa esiintyviin ihmisoikeuksien loukkauksiin sekä oikeusvaltion toimintaa ja hyvää hallintoa koskeviin puutteisiin. EU:n vaikutusvalta on suurimmillaan silloin, kun maat ovat neuvottelemassa Unionin jäsenyydestä, mutta kun neuvottelut ovat päättyneet ja jäsenyys toteutunut ei EU:lla enää olekaan vastaavia vaikutusmahdollisuuksia. Niinpä EU-maissakin voidaan ja on myös etenkin Unkarissa tehty sellaista lainsäädäntöä ja muutoinkin toimittu oikeusvaltiokysynyksissä tavalla, joka ehdokasmailta eväisi mahdollisuuden päästä unionin jäseneksi.

EU-maat ovat nyt 16.12. hyväksyneet uuden oikeusvaltiomekanismin, jonka tarkoituksena on arvioida oikeusvaltioperiaatteen toteutumista EU-jäsenmaissa. Oikeusvaltiokehityksen edistämisestä ja turvaamisesta tullaan käymään säännöllistä keskustelua jäsenmaiden kesken. Myös oikeusvaltiokehityksen puutteisiin tai huoliin on jatkossa helpompi puuttua, kun siihen on luotu uusi menettely.  Uusi menettely ei korvaa olemassa olevia oikeudellisia välineitä epäkohtiin puuttumisessa tai Euroopan neuvoston keskeistä roolia eurooppalaisten arvojen vartijana, vaan täydentää niitä.

Tämä EU:n oikeusvaltioperiaatteen vahvistaminen sai alkunsa Suomen, Saksan, Tanskan ja Alankomaiden ulkoministereiden maaliskuussa 2013 tekemästä aloitteesta. Yhdessä kirjoitimme komission puheenjohtaja Barrosolle oikeusvaltioperiaatteen vahvistamisen välttämättömyydestä. EU:n uskottavuuden takia on olennaista, että se itse edustaa niitä korkeita ihmisoikeuksien, demokratian ja oikeusvaltion periaatteita, joita se mm. jäsenyyttä hakevilta mailta tiukasti edellyttää. Mekanismia ei ole luotu minkään yksittäisen maan vuoksi, vaan se koskee ja kohtelee tasapuolisesti kaikkia.

Oikeusvaltiomekanismin käynnistäminen on tervetullut päätös, joka korostaa sitä, että Euroopan unioni on ennen kaikkea arvoyhteisö. Arvot lakkaavat olemasta arvoja, jos niistä tingitään. On onnellinen sattuma, että Junckerin komissiossa oikeusvaltiokehitys kuuluu kirjeen yhdelle alkuperäiselle allekirjoittajalle, komission varapuheenjohtaja Frans Timmermansille, joka varmasti pitää huolen siitä, että päätös toimeenpannaan tehokkaasti ja oikeusvaltiokehityksen arvioinnilla on todellista merkitystä. Euroopan unionin oikeusvaltioluonteen vahvistaminen on olennaista, kun perusoikeudet ja universaalit periaaatteet ovat uhanalaisia jo EU:n omassa lähiympäristössä.

18.12. 2014‏

Myrsky vesilasissa

  Sosiaalisessa mediassa on viime päivinä pyöritetty juttua siitä, miten olisin vaatimassa akateemisen tutkimuksen suitsimista ja sananvapauden rajoittamista. Näin siksi, että lausuin kysyttäessä mielipiteeni erään maanpuolustuskorkeakoulussa työskentelevän everstiluutnantin facebook-esiintymisistä. Puolustan aina akateemista vapautta, enkä ole koskaan reagoinut kyseisen henkilön minkäänlaisiin akateemisiin näyttöihin, joita en edes lainkaan tunne. En ole muutenkaan hänen toimintaansa seurannut, mutta olen […]

Lue lisää...

ETYJ + 40

Itsenäisyysjuhlinta kotimaassa on parina viime vuonna jäänyt minulta väliin samaan aikaan pidetyn ETYJ:n ministerikokouksen vuoksi. Nyt pääsin takaisin Baselin ETYJ-kokouksesta jo itsenäisyyspäivän aatoksi. ETYJ on tänä vuonna ollut poikkeuksellisen paljon otsikoissa. Syy on Ukrainan kriisissä, joka on synnyttänyt sen paradoksaalisen tilanteen, että samalla kun ETYJ:n neljäkymmentä vuotta sitten vahvistettuja periaatteita voimapolitiikasta pidättäytymisestä, valtioiden sisäisiin asioihin […]

Lue lisää...

Kansalaisyhteiskunta ja edustuksellinen demokratia tarvitsevat toisiaan

Eduskunta hyväksyi lain tasa-arvoisesta avioliitosta. Hieno asia jota on enimmäkseen juhlittu (ja vähäisemmässä määrin murehdittu) sisältönsä puolesta. Merkittävänä on pidetty myös sitä, että tämä on ensimmäinen kerta kun eduskunta päättää mistään asiasta kansalaisaloitteen pohjalta. Sekin on ihan hyvä asia, mutta ei sellainen, joka antaisi aihetta villeimpiin puheisiin siitä miten tämä merkitsee poliittisten puolueiden ja jopa […]

Lue lisää...

Pysäytetään luokkayhteiskunnan paluu!

Työväenliike syntyi luokkayhteiskunnassa, jonka kumoamisen se otti tavoitteekseen.  Kommunisteille kumoaminen tarkoitti proletariaatin diktatuuria, sosialidemokraateille luokkaerojen tasoittamista ja asteittaista hävittämistä. Suunnannäyttäjänä tässä oli pohjoismaiden sosialidemokratia, jonka tavoitteeksi Ruotsissa jo 20-luvulla otettiin ’kansankoti’. Se tarkoitti sitä, että sosiaalipolitiikka yhteiskunnallisine palveluineen ja tulonsiirtoineen kattoi koko väestön yhtäläisen perustein, eikä siis ollut enää vain tarveharkintaista köyhäinhoitoa. Pohjoismainen hyvinvointivaltion malli […]

Lue lisää...