Venäjän vastuu Tshetseniasta

Mikä on maa, jossa moskeijasta palaava presidentti kertoo miksi hiljattain päähän ampumalla surmatut seitsemän nuorta naista ansaitsivat tulla ”kunniamurhatuiksi” sukulaistensa toimesta ”löyhän moraalinsa” vuoksi? Entä mikä on maa, jossa viime parlamenttivaaleissa osanotto nousi 99 prosenttiin ja voittanut puolue sai 99 prosenttia äänistä? Vastaus on Tshetsenia, jossa avoin sodankäynti on päättynyt. Vallassa on 32-vuotias presidentti Ramzan Kadyrov, joka on saanut Kremliltä vapaat kädet käyttää valtaansa miten tahtoo niin kauan, kun Venäjän suvereniteettia ei kyseenalaisteta eikä avointa sotaa käydä. Saattaa olla, että osa tshetseeneistä jopa ihan aidosti tukee, tai ainakin sietää Kadyrovia, joka on tuonut jonkinlaisen, vaikkakin kuinka vääristyneen rauhan tuhoisasta sotimisesta vuosikausia kärsineeseen maahan. Tätä ei kuitenkaan voi millään testata, sillä Kadyrovin vallankäytön arvosteleminen on hengenvaarallista. Eikä vain Tshetseniassa, vaan myös Moskovassa, kuten Anna Politkovskaja sai kokea.  Käytyään vuosia puolin ja toisin julmaa sotaa estääkseen Tshetsenian itsenäistymisen Venäjä ei voi eikä saa nyt jättää Tshetseniaa sellaisten vallanpitäjien käsiin, joiden toimissa samanaikaisesti yhtyvät islamismin, stalinismin, ryövärikapitalismin ja mafiavallan pahimmat ominaisuudet. Venäjän perustuslaki takaa runsaasti oikeuksia naisten ja miesten tasa-arvosta ja uskonnonvapaudesta alkaen, kuten tekevät myös kaikki ne kansainväliset sopimukset, joihin Venäjä on sitoutunut. Niiden toteutumisesta Tshetseniassa vastaavat myös Medvejev ja Putin, niin kauan kun alue on Venäjän suvereenisuuden alainen. 5.3. 2009