Vakoilu, tiedustelu ja urkinta, osa 2

Juhannuksen jälkeisellä viikolla Helsingin Sanomat kunnostautui Snowden-tapauksen kommentointia koskevalla pääkirjoituksella. Tein sen johdosta 25.6. seuraavan facebook päivityksen:”Jos tietosuoja, sananvapaus ja journalismi kiinnostavat niin lukekaapa ensin Hesarin pääkirjoitus http://www.hs.fi/paakirjoitukset/Tuomioja+vilautti+keskisormea/a1372051580233 ja sen jälkeen Economistin viikon takainen kirjoitus samasta aiheestahttp://www.economist.com/news/leaders/21579455-governments-first-job-protect-its-citizens-should-be-based-informed-consentSen jälkeen jokainen voi muodostaa oman mielipiteensä aiheen käsittelytavasta.”Palaan asiaan nyt sen vuoksi, että lehden toimittaja Kari Huhta jatkaa edelleen lehden linjalla kirjoittamalla Suomen USA-suhteista mm., että olisin arvioinut ettei NSA:n tietojenkeruun paljastanut tietovuoto olisi ollut rikollinen, vaikka ”lain mukaan vakoilu oli rikollista, ja olisi ollut myös Suomessa”. Tämä on taas kerran ihan muuta kuin mitä olen sanonut. Sanomani ydin löytyy alempaa blogimerkinnästäni 1.7. Sen mukaisesti olen myös STT:lle todennut, että: ”Juridiikka ja asian moraali ja politiikka ovat asia erikseen. En tunne Yhdysvaltojen lainsäädäntöä. Yleisesti ottaen tämänkaltaiset paljastukset eivät minun näkemyksessäni ole moraaliton tai rikollinen teko, päinvastoin”. Ottamatta muutoin kantaa yksittäisen henkilön toimintaan voi joka tapauksessa todeta, että Suomelle ja kaikille muille tässä paljastuneen vakoilun kohteeksi joutuneille maille ja niiden kansalaisille on ollut tärkeätä, että eurooppalaista lainsäädäntöä rikkova toiminta on tullut tietoon ja että se antaa nyt mahdollisuuden ja velvoitteen toimia niin, ettei tällainen jatkuisi.9.8. 2013