Vaikka lähes jokainen minun sukupolveni ihminen – kuten sekä varhemmat että nuoremmat polvet – osaa kertoa ehtymättömän määrän poliisivitsejä, on tosiasia kuitenkin se, että suomalaisen poliisin osaamista ja ammattitaitoa arvostetaan tänään korkealle, ja täydestä syystä.
Poliisit ovat olleet myös keskeisessä asemassa suomalaisessa kriisinhallintaosaamisessa. Ulkoministerinä olen myös voinut olla edistämässä suomalaisen poliisiosaamisen vientiä nyt uudistuksista kiinnostuneisiin maihin, joissa poliisi on pitkään ollut väkivalta- ja sortokoneiston osa.
Poliisi puhuttaa Suomessakin. Poliisitoimi joutuu kantamaan osansa julkisen talouden tasapainottamistalkoissa, mikä nostaa huolen siitä heikentääkö tämä kansalaisten turvallisuutta ja poliisipalvelujen saantia ja laatua. Tämä on juuri nyt ajankohtainen kysymys, jota hallituksen sisäisen turvallisuuden työryhmässä olen mukana miettimässä.
Mieluiten en vähentäisi lainkaan poliisin voimavaroja, mutta kun näin on pakko tehdä luotan siihen, että tämä voidaan toteuttaa niin, etteivät poliisipalvelut ainakaan heikkene. Poliisihallinnon uudistaminen on tärkeätä sillä se on nykyisin aivan liian johtajapainotteinen eikä isoistakaan yksiköistä saada kuin murto-osa poliiseista varsinaiseen kenttätyöhön. Tämän uudistustyön käynnistämisestä selvityshenkilön johdolla on hallituksessa myös sovittu.
Suurimmat otsikot on synnyttänyt kysymys liikkuvan poliisin tulevaisuudesta. Vaikka sitä enää tarvita siihen tarkoitukseen, jota varten se alun perin kieltolain aikana perustettiin, eli pirtutrokareita jahtamaan, on sen osuus liikenneturvallisuustyössä tärkeä. Siinäkään se ei ole ainoa toimija, vaan paikallispoliisi vastaa jo nyt enimmästä osasta liikennevalvontaa. Kun poliisihallintoa nyt uusitaan on tärkeätä varmistaa ettei liikenneturvallisuustyössä tapahdu heikkenemistä.
17.9. 2012
