Tiitisen veijarilista
Seppo Tiitisellä on ollut urallaan ainutlaatuiset näköala- ja vaikuttamisen paikat. Hän nousi nuorena keskustalaisena juristina ensin eduskunnan perustuslaki- ja ulkoasiainvaliokunnan sihteeriksi, josta hänet sitten alle 30-kymppisenä vuonna 1978 silloisen keskustalaisen sisäministerin Eino Uusitalon ja presidentti Urho Kekkosen sopimuksesta poimittiin keskustalaisen Arvo Pentin seuraajaksi Suojelupoliisin johtoon. Kahdentoista vuoden ja presidentinvaihdoksen jälkeen Tiitinen palasi eduskuntaan ensin apulaispääsihteeriksi ja vuodesta 1992 alkaen pääsihteeriksi.
Kaikista näistä tehtävistä Tiitisellä olisi paljonkin muisteltavaa, mutta hän ja kirjan toimittanut Pekka Ervasti ovat valinneet kevyen, etten sanoisi tirkistelevän linjan kertomukselleen. Linjaan kuuluu sekin, ettei kirjasta löydy ainuttakaan uutta paljastusta, siis sellaista kerrottavaa näistä vakoilijoista ja veijareista, jota ei olisi jo aikoinaan julkisuudessakin esitetty. Tutkijat jäävät vielä pitkään odottamaan milloin Tiitisen mainostamat tarkat muistiinpanot siirtyvät kansallisarkistoon heidänkin käyttöönsä.
Tämä koskee myös ns. Tiitisen listaa Stasi-kontakteista Suomessa, jonka Supo sai liittotasavallan tiedustelulta DDR:n romahtamisen jälkeen. Tiitinen ei nytkään ota selvää kantaa listan julkistamiseen, eikä tietenkään siinä olleisiin nimiin, joista toteaa ettei niistä muista ketään, syynä se ettei siinä ollut yhtään muistamisen arvoista nimeä. Yksityisyyden suojaan on listalla olevillakin oikeus, kun tutkinta- tai syytekynnys ei ole ylittynyt. Julkistamisen tervetullut puoli olisi kuitenkin siinä, että tulisipa testattua onko yhdelläkään niistä nimimerkkien taakse piiloutuvista tai jopa nimellään esiintyvistä, jotka somessa kertovat varmana tietona Kalevi Sorsan tai milloin minkin sosialidemokraatin olevan listalla, kanttia esittää anteeksipyyntöä aiheettomasti leimaamilleen henkilölle.
Minulla on ulkoasiainvaliokunnasta ja ministeriajoilta vain myönteisiä kokemuksia mukavana miehenä tunnetusta Tiitisestä. Ottaen kuitenkin huomioon hänen lähes kaikkien tehtäviensä läheisen kytkennän laillisuuteen ja laillisuusvalvontaan, en voi olla kiinnittämättä huomiota siihen, miten hän toistuvasti eri yhteyksissä tuntuu moitiskelevan suomalaisia yleensä ja joitain virkakunnan osia erityisesti liian tiukkapipoisesta suhtautumisesta lakien ja säädösten tunnolliseen noudattamiseen.
Lokakuu 2018
