Serbia halua Eurooppaan

Suuren valiokunnan valtuuskunta vieraili Länsi-Balkanilla. Olen edellisen kerran käynyt Belgradissa viisi vuotta sitten ja ilmapiirin muutos on ollut tällä välin todella huomattava. Viisi vuotta sitten yksi tehtäväni oli patistaa pääministeri Vojeslav Kostunicaa yhteistyöhön ICTY:n kanssa kahden tunnetuimman sotarikoksista etsityn serbin, Karadzicin ja Mladicin luovuttamiseksi Haagin tuomiostuimen eteen. Se että Karadzic sinne sittemmin toimitettiin oli tärkeä edistysaskel, mutta ei Kostunican ansiota. Nyt pienehköä nationalistipuoluettaan oppositiossa johtavan Kostunican kerrotaan saaneen pääministerinä ollessaan tiedon myös Mladicin piilopaikasta, mutta pysyneen siitä hyvin hiljaa. Nyt pari vuotta sitten tapahtuneen hallituksen vaihdoksen jälkeen ICTY:n pääsyyttäjä arvoi Serbian yhteistyön tuomioistuimen kanssa olevan jo lähes täydellistä. Tämä on osaltaan mahdollistanut monta viime kuukausiin ajoittunutta edistysaskelta EU:n ja Serbian lähentymisessä. Vakaus- ja assosiaatiosopimusta unionin kanssa ollaan osittain jo panemassa täytäntöön, serbien pitkään toivoma viisumivapaus EU:n kanssa on toteutettu ja joulukuussa Serbian hallitus oli jo valmis jättämään jäsenhakemuksensa unionille. Hallitus on myös käynnistänyt määrätietoisen uudistuspolitiikan ollakseen valmis nopeasti etenemään jäsenyysneuvotteluissa kun ne alkavat.

Eurooppaan suuntautunutta uudistuspolitiikkaa johtavan presidentti Boris Tadicin kokoon harsimalla Mirko Cvetkovicin johtamalla hallituksella on ollut vain niukka yhden paikan enemmistö, mutta EU-jäsenyydellä on paljon laajempi tuki. Näin erityisesti sen jälkeen kun äärinationalitisesta radikaalipuolueesta irtaantui kolmannes sen edustajista ja muodosti uuden EU-myönteisen maltillisen edistyspuolueen. Gallupeissa kansasta yli 70 prosenttia kannattaa EU-jäsenyyttä, toisin kuin Nato-jäsenyyttä, jolla on vain 30 prosentin kannatus. Se onkin vain yhden pienen puolueen ohjelmassa. 

Ei pidä kuitenkaan luulla, että jäsenyys EU:ssa odottaisi jo nurkan takana. Sisäisten uudistusten tie on pitkä ja maan talous myös suurissa vaikeuksissa. Rikollisuus, korruptio ja vanhan valtakoneiston ihmisoikeusloukkausten perintö painavat myös edelleen, samoin kuin parisataatuhatta sisäistä pakolaista, joista Kosovosta paenneet romanit ovat kaikista surkeimmassa asemassa. Kosovon kysymys, jonka Serbia on vienyt Haagin kansainväliseen tuomioistuimeen, on myös iso kivi kengässä ja siitä täytyy tavalla tai toisella päästä kaikkien osapuolten hyväksymään yhteisymmärrykseen ennenkuin EU-jäsenyys on mahdollinen. Vielä ei ole näköpiirisssä sitä taikatemppua, jolla tämä ympyrä neliöitäisiin, mutta onneksi juuri kukaan Serbiassa ei enää kuvittele että tähän olisi aseellista ratkaisua.

28.1. 2010