Sisäministeri on onnistunut laki ja raamattu -puheillaan tekemään itsestään uutisköyhän kesän Ruokolahden leijonan. Jotkut ovat jopa vaatineet hänen eroaan, jos ei sisäministerin postilta niin ainakin siihen liitetyltä vastuulta kirkollisasiain ministerinä. Itse en näe ongelmaa niinkään siinä, kuka on tällainen ministeri, vaan siinä, että Suomessa ylipäätään on valtioneuvostossa tällainen tehtävä.Sisäministeri on myös puheillaan jälleen onnistunut aikaansaamaan kirkosta eroamispiikin. Tätäkään en ihan ymmärrä. Olettaisin, että kirkkoon kuulutaan siksi, että uskotaan johonkin kyseisen kirkon oppien mukaiseen jumalaan. Tällaisen uskon yhtälailla kuin sen puuttumisen kannalta pitäisi kaiketi olla yhdentekevää miten jotkut yksittäiset kirkon jäsenet sen oppeja tulkitsevat, ainakin niin kauan kun kyse ei ole arkkipiispasta tai muusta järjestöltä tulkintavaltuutuksen saaneesta henkilöstä.Sisäministerin käsittelemä kysymys lain ja yksilön käyttäytymistä ohjaavien eettisten normien suhteesta on myös tärkeä. Sellainen yhteiskunta, jossa ihmisten käyttäytymistä ohjaisivat vain kirjoitetut lakipykälät ja kaikki muu olisi sallittua, olisi aina sietämätön. Sitä lähenee säätelemätön kapitalismi, jossa yritysten ainoa velvollisuus on tuottaa omistajilleen voittoa. On myös paljon esimerkkejä yhteiskunnista, joiden lait ovat sietämättömiä ja ihmisarvoa loukkaavia, ja joissa niiden noudattamatta jättäminen on katsottava kansalaishyveeksi. Tällaiset yhteiskunnat voivat olla sekulaarien ideologioitten ohjaamia, mutta useammin joihinkin pyhiin kirjoituksiin nojaavia teokratioita.Aidossakin demokratiassa voi olla perusteluja tietoiselle kansalaistottelemattomuudelle, jos se on avointa ja sellaista, että siihen ryhtyvät ovat Gandhin tai Martin Luther Kingin tavoin valmiita kantamaan siitä seuraavaa vastuuta. Tällaiseen johtava vakaumus voi pohjautua vain yksilöiden sisäistämiin yleisinhimillisiin eettisiin normeihin, ei mihinkään raamatun, koraanin tai mein kampfin kaltaisiin ylhäältä annettuihin direktiiveihin. Tällainen eettinen näkemys voi, kuten edellämainituilla, perustua uskonnolliseen vakaumukseen, mutta ilman mitään muihin vakaumuksiin kohdistuvaa poissulkevuutta.14.7. 2013
14.7.2013
