Kun väkivaltaisuudet Syyriassa kaksi vuotta sitten alkoivat, päätettin EU:ssa Syyrian hallintoon kohdistuvista pakotteista 9.5.2011. Asevientikielto on alusta alkaen ollut keskeinen osa niiden sisältöä. Pakotteita on myös sen jälkeen tiukennettu useaan otteeseen Syyrian tilanteen huonontuessa. Tällä hetkellä pakotteet kattavat laajan joukon toimenpiteitä asevientikiellosta matkustusrajoituksiin.
Suomi on näitä kannattanut ja samalla korostanut, että pakotteiden tulee olla oikein kohdennettuja, jotta niiden vaikutukset Syyrian siviiliväestöön ovat mahdollisimman rajalliset. EU on pyrkinyt kohdistamaan pakotteensa Assadin hallintoon ja sitä taloudellisesti tai poliittisesti tukeviin tahoihin.
Asevientikielto ei ole kohdistunut vain Assadin hallitukseen vaan ylipäätään aseitten toimittamiseen Syyriaan. Tämä on kestävä ja perusteltu linja tilanteessa, jossa ensisijainen tavoite on väkivallan lopettaminen ja osapuolten taivuttaminen demokratiaa toteuttavan ja kaikkien väestöryhmien oikeudet ja turvallisuuden takaavaan neuvotteluratkaisuun. EU tukee siten vahvasti YK:n ja arabiliiton erikoisedustajan Lakhtar Brahimin toimintaa.
Turhautuminen tappamisen jatkumiseen, humanitäärisen katastrofin syvenemiseen ja toistuviin räikeisiin sotarikoksiin, on nostanut EU:ssakin haluja hakea ratkaisua, jolla Assadin lähtöä vallasta voitaisiin vauhdittaa. Kukaan ei kuitenkaan ole ilmoittautunut halukkaaksi lähtemään sotatoimiin Assadia vastaan.
Sen sijaan ajatus sijaissodankäynnistä oppositiolle suunnatuin asetoimituksin on alkanut houkutella joitain maita. EU-maiden enemmistö, ml kaikki pohjoismaat, on tätä kuitenkin vastustanut. Neuvostomiehityksen jälkeen tällaista sijaissodankäyntiä harjoitettiin Afganistanissa, jossa lopputuloksena oli Talebanin kammottava valtakausi. Kokemukset muistakin konflikteista kertovat, että näin toimitetut aseet voivat päätyä hyvin erilaisiin käsiin, myös Al Qaidaa lähellä oleville terroristeille.
Ulkoasiainneuvostossa käydyssä keskustelussa Suomi on koko ajan halunnut pitää asevientikiellon voimassa mahdollisimman laajana. Samalla olemme olleet muutoin pitäneet tärkeänä tukea sellaisia voimia Syyriassa, joiden varaan ihmisoikeuksia kunnioittava ja vähemmistöjen aseman turvaava demokratia voitaisiin rakentaa. Pitkien keskustelujen jälkeen EU-maiden keskuudessa päästiin torstaina yksimielisyyteen kompromissista,joka pitää asevientikiellon voimassa mutta sallii tietyn siviilien suojelemiseen tarkoitetun ei-tappavan puolustusmateriaalin toimittamisen Syyrian kansalliselle koalitiolle. Päätös mahdollistaa puolustustarvikkeisiin ja kansallisissa tukahduttamistoimissa käytettäviin tarvikkeisiin liittyvän teknisen avun antamisen Syyrian kansalliselle koalitiolle.
Vaikka joillain jäsenmailla voi olla pidemmälle meneviä haluja vahvempaan tukeen oppositiolle ei EU ole ryhtynyt osapuoleksi Syyrian konfliktissa. Syyrian vastarintaliike on yhä hajanainen, yhdentymiskehityksestä ja suurimman oppositioryhmän, Syyrian kansallisen koalition muodostumisesta huolimatta. EU:lla on pakotepolitiikkansa kautta aitoa vaikutusvaltaa, sitä on käytettävä harkiten tavoitteena tukea sellaista ratkaisua, joka YK:n mandaatilla lopettaisi tappamisen ja mahdollistaisi paluun rauhaan ja demokratiaan. On myös varauduttava siihen, että tilanteenmuuttuessa tarvitaan vahvaa YK:n rauhanturvaoperaatiota hauraan rauhan ylläpitämiseksi, kostonkierteen estämiseksi ja jälleenrakennuksen mahdollistamiseksi.
2.3. 2013
