Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini oli ennen vaaleja ainoa puoluejohtaja, joka kieltäytyi allekirjoittamasta rasismia vastaan suunnattua yksiselitteistä julkilausumaa. Oletan edelleen, että hän henkilökohtaisesti olisi sen voinut ja kenties myös halunnut allekirjoittaa, mutta ei puoluejohtajana halunnut tai uskaltanut ottaa etäisyyttä puolueelleen avoimella tai huonosti piilotellulla maahanmuuttajavihamielisyyydellä ääniä keränneisiin ehdokkaisiin. Vaalien jälkeen on jo nähty, mihin tämä lepsuilu on johtanut. Perussuomalaisten Teuvo Hakkarainen ehti jo ennen eduskuntatyön käynnistymistä profiloitua paheksuntaa herättäneillä lausunnoillaan tavalla, johon Soinin oli pakko reagoida. Kun Hakkarainen on jatkanut muunlaisen ohella myös verbaalista toikkarointiaan, on perussuomalaisten eduskuntaryhmäkin jo tähän joutunut reagoimaan. Samassa yhteydessä ryhmä antoi lausuman syrjintää, rasismia ja väkivaltaa vastaan. Ilahtuminen tästä esiintymisestä jäi lyhytaikaiseksi, kun ilmeni että Jussi Halla-ahon kynästä lähtenyt lausuma tarkoittikin tosiasiassa irtiottoa kaikesta vähemmistöjen ja syrjittyjen hyväksi tehdystä työstä. Mieleen tulee Victor Hugon mietelmä sellaisesta tasa-arvosta, joka sallii niin rikkaan kuin köyhänkin elää siltojen alla. Jussi Halla-ahon aiemmin vihansa kohteeksi ottamat ihmisoikeudet kuuluvat kaikille ihmisille, myös aivan siitä riippumatta kuuluvatko he jossain tilanteessa tai paikassa enemmistöön tai vähemmistöön. Erilaiset vähemmistöt ovat kuitenkin useimmiten alttiimpia syrjinnälle ja oikeuksien loukkauksille kuin enemmistöt. Siksi kaikissa sivistysvaltioissa on myös erilaisin ns. positiivisen diskriminoinnin keinoin pyritty parantamaan vähemmistöjen asemaa ja heidän oikeuksiensa toteutumista. Tämä haluttaisiin perussuomalaisessa maailmassa kieltää tavalla, joka itse asiassa haastaa jo Suomen nykyisen perustuslainkin. Perussuomalaisten silmänkääntötemppu tuskin vakuuttaa vähän perusteellisempaan pohdintaan valmiita ihmisiä edes puolueen omien kannattajien joukossa. Se että tällainen lausuma kuitenkin ryhmässä ujutettiin läpi kertoo osaltaan siitä, miksi Soini katsoi parhaaksi kieltäytyä puolueelleen tarjolla olleesta merkittävästä vaikuttamismahdollisuudesta hallituksessa. Hän tietää itse parhaiten sen minkälainen hänen puolueensa hallituskelpoisuus todellisuudessa on. Perussuomalaiset ovat tarjonneet muillekin ryhmille yhtymistä lausumaansa. Toistaiseksi mahdollisuuteen ei ole tarttunut kuin kokoomusnuorten puheenjohtaja Wille Rydman, mikä ei häneltä enää ole yllätys. Olisiko jo aika kokoomuksen aikuistenkin sanoa jotain nuorisojohtajansa linjauksista? 30.5. 2011
30.5.2011
