Kehysriihi jättää aina pettyneitä, mutta mihin petyttiin?

Hallituksen kehysriihi tuotti pettymyksen ennen kaikkea niille, jotka olivat jo ehtineet spekuloida hallituksen hajoamisella. Hallitus kykeni jälleen kerran ilman suurta dramatiikkaa ja neuvotteluihin varatussa ajassa sopimaan kehysbudjetista ja siihen liittyvistä merkittävistä vero- ja muista ratkaisuista.Päätöksentekokyvyn osoittaminen on hyvä asia, mutta ei itseisarvo. Kukaan ei iloitse kyvystä tehdä huonoja päätöksiä. Kehyspäätöksiinkin monet ovat pettyneet. Pettymystä ei välttämättä lievennä ymmärrys siitä, että ilman sosialidemokraattien myötävaikutusta olisivat talouden tasapainottamis- ja sopeuttamistoimet aivan varmasti tarkoittaneet laajaa hyvinvointivaltion alasajoa ja eriarvoisuuden kasvattamista. Siksi on tärkeätä voida todeta, että ratkaisut ovat sellaisenaan kannatettavia – selvin esimerkki tästä on asuntopoliittinen paketti – mutta myös ja nimenomaan kokonaisuutena. Tämä koskee erityisesti verokokonaisuutta. En minäkään olisi jo viikkoja sitten väläyttänyt yritysveron laskemismahdollisuutta ilman samanaikaista osinkojen verotuksen kiristämistä. Suunta on siis oikea, mutta summista ja yksityiskohdista on hyvä käydä keskustelua jo senkin vuoksi, että viimeistään vuoden kuluttua, jolloin esim. ratkaisujen tulojakovaikutukset ovat paremmin tiedossa, on ratkaisuja arvioitava ja tehtävä tarpeellisia täydennys- ja korjauspäätöksiä. 22.3. 2013