Uskon edelleen siihen että euro sekä kannattaa että voidaan pelastaa, mutta kyseenalaisempaa on osataanko näin kuitenkaan tehdä. EUn valmistautuessa jälleen kerran seuraavaan ratkaisevana pidettävään huippukokoukseen, on aika nostaa pöydälle myös kysymys, vieläkö eurooppalainen demokratia ja oikeusvaltio ovat pelastettavissa.
On syytä olla huolissaan tavasta, jolla Saksan johdolla valmistellaan pitkälle meneviä ehdotuksia uuden uljaan ja kurinalaisen euro-järjestelmän pystyttämiseksi, joko sopimusmuutosten kautta tai perussopimuksia venyttämällä ja kiertämällä.
Ensinäkin on selvää, ettei mikään instrumentti tai lainsäädäntö, joka saadaan aikaisintaan parin vuoden päästä käyttöön, auta lainkaan nykyisen kriisin ratkaisemisessa. Toiseksi EU:ssa on jo hyväksytty six-packiksi kutsuttu säädöspaketti tehokkaammasta ja myös sanktioidusta finanssikoordinaatiosta sekä pysyvästä Euroopan vakausmekanismista, joka toisin kuin ontuva väliaikainen ERVV, sisältää myös mahdollisuuden velkojen uudelleenjärjestelyyn ja sijoittajavastuun toteuttamiseen. Huolestuttavasti jotkut hallitukset näyttävät horjuvan näiden vesittämistä vaativien markkinapaineiden edessä.
Kun uusi lainsäädäntö ja EMV ovat käytössä on kysyttävä, vieläkö itse asiassa tarvitaan niin piktälle meneviä esityksiä kuin mitä Saksa ajaa? Esityksissä on hyviä ja ongelmattomia kohtia, mutta veisivätkö ne kuitenkaan kokonaisuudessaan oikeaan suuntaan, vai ovatko ne myös yritys sitoa tulevat päättäjät anti-keynesiläisiin ja monetaristisiin ratkaisuihin, jotka parhaimmassa tapauksessa ovat toimimattomia ja huonoimmassa sosiaalisesti ja taloudellisesti kielteisiä?
Tätä pitää huolellisesti arvioida. Tärkeintä on kuitenkin kysyä mitä tämä tarkoittaa demokratialle ja koko Eurooppa-projektin legitimiteetille? Se miten verorahaa on heitetty miljardikaupalla ainakin osittain pankkien pelastamiseksi ilman että tilannetta on saatu vakautettua ja vivutusyritystenkin näyttäessä epävarmoilta, ja se miten erittäin pitkälle meneviä ehdotuksia ajetaan ohi kaiken demokraattisen ja parlamentaarisen valmistelun uusien läpinäkymättömien ja poliittisen valvonnan ulkopuolella toimivien järjestelmien perustamiseksi, ei lupaa hyvää eurooppalaiselle demokratialle.
3.12. 2011
