Kaikki eivät voi pidentää työuriaan, vaikka heidän työlleen olisi kuinka paljon kysyntää. Näin on käynyt tänään 52 vuotta täyttävälle Arto Hiltuselle, joka vuodenvaihteessa joutui terveyssyistä jäämään työkyvyttömyyseläkkeelle SOK:n pääjohtajan virasta. Työkyvyttömyys on tässä tapauksessa harhaanjohtava nimike. Hiltusen tunnetut kyvyt ovat edelleen tallella ja kaukana kilpailijoiden edellä, mutta pääjohtajan vaativan työn jatkaminen olisi ollut hänelle kirjaimellisesti hengenvaarallista.
On ollut upeaa seurata osuustoiminnan menestystä Suomessa, joka sotii kaikkia pörssiohjauksen tehokkuutta ja ihanuutta markkinoivia uusliberalistisia uskomuksia vastaan. Tässä Hiltusen osuus ei ole vähäinen ensin HOK-Elannon ja sitten SOK:n pääjohtajana. Paljon osuustoimintaa on kuitenkin ehditty Suomesta myös tuhota, etupäässä siksi että liike ei ymmärtänyt omia vahvuuksiaan vaan haikaili pörssimaailman peilisaleihin, missä sille kävi huonosti. Hiltunen kuuluu niihin, jotka ymmärtävät osuuskaupan erityisluonteen. Kuten hän HS:ssa sanoo, ”S-ryhmän liiketoiminnan tuotto ei mene lontoolaiselle sijoittajalle tai floridalaiselle pankkiirille, vaan se palautuu bonuksina ja investointeina eli hyvinvoinnin kasvattamiseen niille alueille, joilla S-ryhmä toimii”.
HOK-Elanto ja S-ryhmä ovat monessa suhteessa edelläkävijöitä yhteiskuntavastuunsa tuntevina kaupantekijöinä. Toki parantamisen varaa aina löytyy monissakin asioissa ja siltäkin kannalta on hyvä, että Arto Hiltunen edelleen voi antaa osaamisensa ja asiantuntemuksensa osuustoiminnan käyttöön vähemmän stressaavissa tehtävissä.
17.1. 2010
