Parikymmentä vuotta sitten EU:n naapurustossa Länsi-Balkanilla käytiin tuhoisaa sotaa, jossa yli 200 000 ihmistä kuoli ja miljoonat joutuivat jättämään kotinsa. Entinen Jugoslavia koki väkivaltaisimmalla tavalla Euroopan kylmän sodan päättymisen ja sitä seuranneen valtiorakenteiden romahtamisen.
Sodan päätyttyä EU:ssa alettiin valmistella unionin asteittaista laajentumista Länsi-Balkanille. Laajentuminen on perustehtävältään EU:n rauhanprojekti ja keino lisätä Euroopan poliittista vakautta.
Jäsenmaat katsoivat, että jäsenyysperspektiivin avulla entisen Jugoslavian alueelle voitaisiin parhaiten vakiinnuttaa rauha ja luoda edellytykset kunkin maan vaurastumiselle ja demokratisoitumiselle.
Tässä pitkässä prosessissa otetaan jälleen historiallinen askel maanantaina, kun Kroatia liittyy jäseneksi Euroopan unioniin.
Kroatia on neuvotellut EU-jäsenyydestään pidempään ja perusteellisemmin kuin yksikään ennen sitä unioniin liittynyt valtio.
Yli kahdeksan vuotta kestäneen prosessin aikana maassa on toteutettu lukuisia hallinnollisia ja lainsäädännöllisiä uudistuksia, ja myös tavalliset kroatialaiset ovat ehtineet tottua ajatukseen EU-jäsenyydestä.
Kroatian liittymisneuvottelujen aikana EU sovelsi ensimmäistä kertaa uutta neuvottelumekanismia, jossa kiinnitettiin erityistä huomiota maan valmiuksiin saavuttaa yleiseurooppalainen taso oikeus- ja sisäasioissa, kuten oikeuslaitoksen toiminnan tehokkuudessa, korruption torjunnassa ja vähemmistöjen kohtelussa. Järjestelyn tavoitteena on ollut välttää edellisten laajentumisten yhteydessä tehdyt virheet ja varmistaa, että Kroatia on kaikilta osin valmis unionin jäsenyyteen. Entisestään tiukennetun neuvottelumekanismin ohella EU:n komissio on yhdessä jäsenmaiden kanssa seurannut tehostetusti Kroatian jäsenyysvalmistelujen toimeenpanoa aivan liittymisen kynnykselle saakka.
Viimeisessä seurantaraportissaan maaliskuussa 2013 komissio totesi, että Kroatia on valmis EU-jäsenyyteen.
Suomi on tukenut johdonmukaisesti Kroatian EU-jäsenyyttä, mutta korostanut samalla, että ehdot tulee täyttää tinkimättä. Schengen-alueeseen Kroatia liittyy vasta myöhemmin, kun se on täyttänyt kaikki EU:n ulkorajaturvallisuuteen liittyvät kriteerit. Kroatia ei vielä liity myöskään euroalueeseen vaan säilyttää toistaiseksi oman valuuttansa, kunan.
Pinta-alaltaan suurin piirtein Irlannin kokoisena ja 4,3 miljoonan asukkaan väestöllään Kroatia lukeutuu EU:n pienten jäsenmaiden joukkoon. Sen vaikutus unionin budjetti- tai muuhun tasapainoon on vähäinen.
Viime vuosina Kroatiaa on muun Euroopan tavoin ravistellut yleismaailmallinen talouskriisi. Työttömyys maassa on tällä hetkellä yli 20 prosenttia ja valtion luottoluokitus on heikko.
Kroatian talous on kuitenkin suhteellisen vahva verrattuna muihin talousvaikeuksien kanssa kamppaileviin EU-jäsenvaltioihin. Jugoslavian ajan perintönä kroatialaiset ovat hyvin koulutettuja ja maassa on toimiva infrastruktuuri. EU-jäsenyyden odotetaan tuovan maahan lisää investointeja, työpaikkoja ja uutta vaurautta. Näin on aikaisempien laajentumisten seurauksena tapahtunut itäisen Keski-Euroopan maissa, joiden talous on kasvanut EU-jäsenyyden myötä voimakkaasti. EU-politiikassaan Kroatia hakeutunee EU-maiden valtavirtaan. Kroatia on ottanut Suomesta mallia monilla eri hallinnonaloilla. Suomalaisasiantuntijoiden panos Kroatian hallinnon ja EU-valmiuksien kehittämiseen on ollut merkittävä.
EU-jäsenenä Kroatian odotetaan tuovan unioniin uutta asiantuntemusta erityisesti Länsi-Balkanin kompleksisten naapuruussuhteiden sekä Pohjois-Afrikan, Lähi-idän ja EU:n Välimeri-politiikan tuntijana.
Kroatialla on kokoonsa nähden myös huomattavaa kokemusta kansainvälisestä kriisinhallintatyöstä.
Maan EU-jäsenyyden suurin lisäarvo unionille on poliittisen vakauden ja vaurauden lisääntyminen aivan EU:n välittömässä naapurustossa.
Talouskriisin kurittamassa Euroopassa nyt tapahtuva laajentuminen muistuttaa unionin perustehtävästä, joka on kaikkien poliittisten ja taloudellisten jakolinjojen poistaminen Euroopasta.
Samalla jäsenyys luo uusia mahdollisuuksia torjua Kaakkois-Euroopan rajat ylittäviä uhkia, kuten laitonta maahantuloa ja järjestäytynyttä rikollisuutta.
Kroatian EU-jäsenyyden toteutuminen maan pitkäjänteisen uudistusprosessin ja aktiivisen alueellisen sovinnonteon seurauksena viestittää myös muille Länsi-Balkanin valtioille, että EU-jäsenyys on niillekin tulevaisuudessa todellinen vaihtoehto, kunhan työtä tehdään pitkäjänteisesti ja sovittuihin uudistuksiin sitoudutaan.
