Erkki Tuomioja
MONINKESKISEEN GLOBAALIYHTEISTYÖHÖN
Uutispäivä Demari, 8.10.2001
Amerikkalaisten ja eurooppalaisten erilaista suhdetta sotaan ja
voimankäyttöön sekä monenkeskiseen yhteistyöhön selittää
paljolti historiallisen kokemuksen erilaisuus. Yhdysvallat on
ratkaisevasti osallistunut molempiin maailmansotiin ja se on
käyttänyt sotilaallista voimaansa laajalti eri puolilla
maailmaa, vaihtelevalla menestyksellä ja oikeutuksella. Toisin
kuin Euroopassa, jossa armeijat ovat mennen tullen kävelleet
rajojen ja kokonaisten maitten yli ja jossa sodan kauhut ovat
olleet siviiliväestönkin arkipäivää, eivät amerikkalaiset ole
yli sataan vuoteen kokeneet sotaa omassa maassaan.
Euroopassa kovat kokemukset ovat siivittäneet maita ja kansoja
hakeutumaan mahdollisimman likeiseen yhteistyöhön. Ne ovat
Euroopan unionissa luovuttaneet suvereniteettiaan vahvemmalle
kansainväliselle yhteistyölle rauhan vahvistamiseksi ja
hyvinvoinnin kasvattamiseksi. Yhdysvaltain erilainen kokemus on
sen sijaan mahdollistanut ajottaisen pyrkimyksen harjoittaa
isolationismia ja unilateralismia, eli eristäytyä
kansainvälisestä yhteistyöstä ja ajatella, että he voisivat
muista riippumatta omilla päätöksillään ohjata maailmaa
haluamallaan tavalla. Kun Bushin hallinto tammikuussa aloitti,
sen sisällä näytettiin jälleen käytävän köydenvetoa
amerikkalaisten omaan tiehen uskovien unilateralistien ja
kansainväliseen yhteistyöhön suuntautuneiden multilateralistien
välillä.
Tämä muuttui ratkaisevasti syyskuun 11. päivänä. Yhtäkkiä
amerikkalaiset havahtuivat siihen, ettei maailman mahtavin
sotakoneisto olekaan voinut taata heidän kotimaansa
turvallisuutta. Edes ohjustorjuntakilpi ei olisi estänyt
toteutunutta terroristihyökkäystä.
Uudet turvallisuusuhat, joiden me Suomessakin olemme jo jonkin
aikaa nähneet nousseen tärkeämmiksi kuin perinteiset
sotilaalliset vanhoihin sotakokemuksiin nojaavat uhkakuvat, ovat
osoittautuneet järkyttävällä tavalla todellisiksi. Yhteistä
näille terrorismin, järjestäytyneen rikollisuuden, huumeiden,
kulkutautien, yhteiskuntarakenteiden hajoamisen, pakolaisuuden
ja ympäristökriisien kaltaisille uusille uhille on, että ne ovat
vain hyvin vähäisessä määrin torjuttavissa perinteisen
sotilaallisen varustautumisen ja voimankäytön keinoin.
toteutunutta terroristihyökkäystä.
Vielä oleellisempaa on, että niitä ei enää torjuta
linnottautumalla omien rajojen taakse ja sulkeutumalla muulta
maailmalta, vaan niiden torjuminen päin vastoin edellyttää
mahdollisimman laajaa kansainvälistä yhteistyötä.
toteutunutta terroristihyökkäystä.
Vanhaa USA:n ja Euroopan eroa kuvastaa vielä se, miten
Yhdysvalloissa on ollut houkutus turvautua Euroopassa
vierastettuun sotaretoriikkaan kriisin hetkellä. Tästä
huolimatta Yhdysvaltain teot ja toiminta ovat suuntautuneet
hyvin terveesti mahdollisimman laajan kansainvälisen
yhteisrintaman kokoamiseen sekä syyskuun iskuun syyllistyneiden
selvittämiseksi ja oikeuden eteen saamiseksi että terrorismin
jatkumisen estämiseksi.
toteutunutta terroristihyökkäystä.
Myös ja nimenomaan YK, joka vuosikymmeniä on ollut
sivuraiteilla suurelta osin Yhdysvaltain kylmäkiskoisuuden
vuoksi, on tunnustettu keskeisimmäksi foorumiksi ja myös
toimijaksi terrorismia vastustettaessa. Yhdysvaltain kongressi
suostui iskua seuranneella viikolla maksamaan maan suuren velan
YK:lle.
toteutunutta terroristihyökkäystä.
Suomi on muiden EU-maiden tavoin solidarisoitunut Yhdysvaltain
kanssa. Kun kyse on tämänkaltaisesta rikoksesta ihmisyyttä
vastaan, ei keidenkään tule käyttäytyä siten, ettei se koskisi
heitäkin. Lisäksi on ollut tärkeätä, ettei Yhdysvaltoja jätetä
yksin siksikään, että näin konkreettisesti alleviivataan sitä,
että vain moninkeskisellä yhteistyöllä päästään käsiksi
maailmanlaajuisiin turvallisuushaasteisiin ja muihin
globalisaatio-ongelmiin.
toteutunutta terroristihyökkäystä.
Kenellekään ei tule antaa eikä myöskään ole annettu avointa
valtakirjaa toimia maailmanyhteisön nimissä. Yhdysvalloille
kuuluu kuitenkin sama oikeus puolustautumiseen kuin kaikille
YK:n jäsenvaltioille. Maa toimii viisasti, kun se sitoutuu
moninkeskiseen yhteistyöhön, hakee toimilleen mahdollisimman
laajan tuen terroriteot yksimielisesti tuominneelta muulta
maailmalta ja käyttää tilaisuutta vahvistamaan kansainvälistä
oikeusjärjestystä.
toteutunutta terroristihyökkäystä.
Parhaassa tapauksessa 11.9. on ollut ratkaiseva käänne kohti
turvallisemman ja paremman maailman rakentamista moninkeskiseen
yhteistyöhön nojaten ja mustavalkoisiin kahtiajakoihin
sortumatta. Se on mahdollista vain, jos nyt tässä yhteistyössä
etusijalla olevat poliisi- ja sotilastoimet jatkuvat
pitkäjänteisellä työllä oikeusjärkestyksen vahvistamiseksi,
ihmis- ja perusoikeuksien toteuttamiseksi kaikkialla maailmassa
sekä maailmaa halkovien monien kuilujen ja vastakkainasettelujen
umpeenkuromiseksi – oli kyse uskonnoista, kulttuureista,
voimavarojen jakaantumisesta tai hyvinvoinnista. Ainakin Suomen
ja EU:n panoksen tulee kaikin tavoin tätä pyrkimystä edesauttaa.
