Piilaakso ja haaste hyvinvointiyhteiskunnalle Demari 14.9.2000

Erkki Tuomioja

PIILAAKSO JA HAASTE HYVINVOINTIYHTEISKUNNALLE

Piilaakso- alkuperäinen Silicon Valley San Joséssa Kaliforniassa, jossa informaatioteknologian vallankumouksen sanotaan alkaneen – on edelleen voimissaan ja jatkaa niin sanotun uuden talouden dynaamisena veturina. Näin ainakin vakuuttavat Piilaaksoon hakeutuneet kymmenet suomalaisyritykset ja -tutkijat F-Securesta Linus Torvaldsiin. Heidän mielestään asettuminen Piilaaksoon on IT-alalla menestykseen haluaville yrityksille ja tutkijoille välttämätöntä.

Uskon heitä ja olen tyytyväinen, että myös Suomen valtion on Piilaaksossa läsnä Tekesin ja Finpron hahmossa ja että Berkeleyn yliopiston kanssa on tehty yhteistyösopimus, joka laajentaa suomalaistutkijoiden mahdollisuuksia päästä IT-alan huippuosaamisen keskukseen.

Suoomessa valtiolla on ollut ja on edelleen merkittävä rooli suomalaisosaamisen talouden menestyksen edistämisessä, eikä se tietoyhteiskunnassakaan mihinkään katoa. Osaaminen, kansainvälistyminen, yrittäminen ja yhteistyö ovat suomalaismenestyksen avaimet ja ne kaikki vaativat myös yhteiskunnan aktiivipanosta.

Suomalaisten asettumisessa Piilaaksoon ei ole kyse siitä, että olisimme vain hakemassa tietoja ja taitoja, vaan monipuolisesta verkostoitumisesta. Tässä verkossa suomalaiset, informaatioteknologian pienen suurvallan edustajina ovat yhtä usein myös antavana osapuolena.

Vaikka ostaisin milloin tahansa Piilaaksosta tietokoneohjelman ja uusimman IT-vempaimen, en kuitenkaan ostaisi sieltä sosiaalipolitiikkaa, vaikka sen lähes ilmaiseksi saisikin. Toisin kuin innokkaimmat markkinatalousfriikit väittävät, eivät Pohjoismaisen mallin mukainen laaja-alainen hyvinvointiyhteiskunta ja kehityksen kärjessä informaatioteknologiaa täysimääräisesti hyväksikäyttävä tietoyhteiskunta ole keskenään ristiriidassa. Miten muuten on mahdollista, että Suomi, Ruotsi ja Islanti ovat maailman kärkimaita informaatioteknologian tuotannossa ja käytössä.

Toinen asia on, että IT-yhteiskunta ja niin sanottu globalisoituminen asettavat ankaran haasteen hyvinvointiyhteiskunnan säilymiselle. Tietoyhteiskunnan johtava sosiologi Manuel Castels on kuitenkin vahvasti sitä mieltä, että hyvintointiyhteiskunta ei IT- ja markkinahuumassa tuhoudu. Olen samaa mieltä.

Kyse on poliittisesta tahdosta ja poliittisista valinnoista, joilla sosialidemokratia aatteena voi hallita myös uutta uljasta infoyhteiskuntaa.