Olli Bäckström, Polttolunnaat. Eurooppa sodassa 1618-1630, SKS, 558 s. Saarijärvi 2013

1370771076_Backstrom.pngAsymmetrista 30-vuotista sotaa ennen Ruotsin väliintuloa
 
30-vuotisessa sodassa protestanttisen sotaherran Christian von Braunschweigin ruudin mustaamiin haarniskoihin pukeutuneet ratsumiehet jakelivat terrorisoiduille talonpojille pamfletteja, joihin oli isoin kirjaimin kirjoitettu sanat Tuli! ja Veri! Näillä kiristettiin polttolunnaita, joista kieltäytymisen seuraukset kiteytyivät näihin sanoihin. Ne jotka kykenivät maksoivat, sillä sodan aikana oli jo käynyt riittävän selväksi etteivät uhkaukset olleet katteettomia.
 
Tämä sotahistoriantutkija Olli Bäckströmin kirjan johdannon alussa oleva kertomus ja kirjan lupaus tarkastella 30-vuotista sotaa uudesta näkökulmasta herättävät odotuksia, joihin kirja ei kuitenkaan jatkossa vastaa. Kirjan esittelytekstissä väläytetään modernia näkökulmaa siihen, miten 1600-luvun sota vertautuu nykyajan asymetrisiin sodankäyntiin sellaisissa paikoissa kuin Sierra Leone, Somalia tai Afganistan. Tätä näkökulmaa hehkutetaan kirjan takakannessa, mutta yksinkertaista toteamusta pidemmälle ei tarjolla oleva analyysi valitettavasti juurikaan yllä. Näkökulman mukaantuominen olisi myös edellyttänyt ei-valtiollisten toimijoiden aseman monien ratkaisevien erojen toteamista 1600-luvun maailmassa ja 2000-luvun maailmassa. 

Teos osoittautuu lopulta hyvin perinteelliseksi historiankuvaukseksi, jossa käydään uuvuttavalla tarkkuudella läpi ruhtinaitten, hallitsijoiden ja piispojen nimiä, tekoja ja nopeasti vaihdelleita liittolaissuhteita. Se mitä sota merkitsi tavallisen ihmisten arjessa ja miten se  vaikutti heidän ajattelutapaansa jää satunnaisten lainauksien varaan. Itse sotimisenkin kuvaaminen jää vaisuksi vaikka tekijä nimenomaan sotahistorian tutkija onkin.

Bäckströmin kirja nojaa yksinomaan jo julkaistuun tutkimuskirjallisuuteen ja toimitettuihin lähdekokoelmiin. Bäckström käy kyllä läpi niihin sisältyviä erilaisia tulkintoja sodan syistä ja seurauksista mutta varoo ottamasta kovin selvää kantaa niiden välillä. 1600-luvun historiasta voidaan kirjoittaa myös mielenkiintoisella ja uutta ymmärrystä tuottavalla tavalla, kuten Mirkka Lappalainen on osoittanut. Kirjan henkilöhakemisto käy kuitenkin jonkinlaisesta 30-vuotisen sodan alkuvuosien Kuka Kukin Oli -lähdeteoksesta

Kesäkuu 2013