Sinivalkoinen omistus

Helsingin Sanomat palaa tänään tärkeässä artikkelissa edellisen porvarihallituksen aikana kokoomusvetoisesti toteutettuun Kemiran yksityistämiseen. Neljä vuotta sitten valtio luopui tosiasiallisesta vallastaan yhtiössä myymällä ilman tarjouskilpailua lähes kolmanneksen koko yhtiön osakkeista suomalaisille ostajille. Kaupan tarkoituksena oli antaa Paasikivi-suvun Oras-investille johtava osuus yhtiön hallinnassa. Sittemmin on vahvistunut, että ainakin yksi ulkomainen ostajataho olisi ollut kiinnostunut tekemään valtiolle paljon edullisemman tarjouksen. Kauppaa on puolusteltu isänmaallisena tekona, jolla suomalaisomistus yhtiössä säilytettiin. Tähän on todettava, että pörssiyhtiöiden säilymisestä kansallisessa omistuksessa ei koskaan ole mitään takeita sen jälkeen, kun valtio on osuudestaan luopunut. Mutta tämän hehkuttaminen oli tarpeen, kun Kemirasta erilliseksi lannoitelan pörssiyhtiöksi kolme vuotta aiemmin erotettu GrowHow oli päätynyt norjalaisen Yara-yhtiön hallintaan heti Vanhasen porvarihallituksen aloitettua työnsä ja valtion luovuttua viimeisestä 30 % osuudestaan GrowHow’ssa. Monopoliasemansa turvin Yara nosti lannoitteiden hintoja heti 28 prosentilla vahvistaen ekonomistien tietämän totuuden, että jos julkinen monopoli voi olla paha, niin yksityinen on aina vielä pahempi.Näitä tehtyjä ja kalliiksi käyneitä virheitä ei pääse nyt enää korjaamaan. Uudessa hallituksessa vetovastuu valtion omistajapolitiikasta on siirtynyt kokoomukselta vihreiden käsiin. Asetan toivoni siihen, että Suomessa oltaisiin vihdoinkin herätty siihen, että ideologisesti motivoitua kansallisvarallisuuden myyntiä ei enää pidä jatkaa. Suomi kykeni aikanaan paljon nykyistä köyhempänä maana viisaalla julkista omistusta laajentaneella politiikalla vahvistamaan maan osaamista ja teollista kehitystä. Sodanjälkeisen ajan tarpeet olivat toisenlaisia kuin tänään, eikä kaikkea valtion omaisuudesta luopumista voi pitää vääränä tai epäonnistuneena, mutta sitä kyllä, ettei yhteistä varallisuutta ole tilaisuuden tullen ja tarpeen vaatiessa myös laajennettu. Ajankohtainen keskustelu kaivosteollisuuden ongelmista on tästä hyvä esimerkki. Outokumpu oli aikaan alan merkittävin yrittäjä Suomessa. Senkään toiminta ei suinkaan aina ollut kestävän kehityksen mukaista, mutta valtion omistamana suomalaisena yrityksenä ei sen sitoutumista maan ja sen kansalaisten hyvinvoinnin palvelemiseen voinut epäillä.3.6. 2012