Aloittaako Yhdysvallat taas uuden sodan Lähi-Idässä?

Iranin islamilaisen pappisvaltion johtajat eivät ole mitään pulmusia sen enempää runsaasti teloituksia käyttävän sisäisen vallankäyttönsä kuin sen suhteen miten käyttävät rahaa ja aseita rajojensa ulkopuolella. Mutta jos kasvaneet jännitteet ja voimauhoilu johtaa uuteen sotaan, on syy hyvin selvästi Yhdysvaltain hallinnossa.

Vuonna 2015 solmittu kuuden maan – Englanti, Kiina, Ranska, Saksa, USA ja Venäjä – sopimus Iranin ydinohjelman valvonnasta sen varmistamiseksi, ettei maa valmistele ydinaseita, ei ole täydellinen, mutta Iran on sitä kuitenkin moitteettomasti noudattanut. Sopimus on tullut myös osaksi kaikkia sitovaa kansainvälistä oikeutta sen jälkeen, kun YK:n turvallisuusneuvosto on sen myös yksimielisesti vahvistanut.

Se mitä Iran nyt vastatoimena Yhdysvaltain irtautumiselle sopimuksesta ja sen Iraniin kohdistamille pakotteille on päättänyt sentrifuugien käyttöönotosta ei vielä ole sopimusta rikkomassa, mutta tuo lähemmäksi sen hetken, jolloin taloudellisesti ahdistettu maa voi todeta sopimuksen tulleen mitätöidyksi.

Iranin kannalta ei ole kyse vain siitä, miten Yhdysvallat kieltää omia yrityksiään tekemästä yhteisyötä Iranin kanssa, vaan miten se yrittää pakottaa muutkin maat liittymään sen saartotoimiin. Toistaiseksi muut sopimusosapuolet ovat pitäneet kiinni sopimuksesta, mutta valitettavasti Euroopan toimet sopimuksen pelastamiseksi ovat olleet turhan hampaattomia Yhdysvaltain painostuksen edessä.

Paradoksaalista on, että toiveet sodan välttämisestä kohdistuvat nyt Trumpiin, jonka tiedetään suhtautuvan sotaseikkailuihin paljon pidättyvämmin kuin sotarumpuja päristelevät Mike Pompeo ja John Bolton. Jos Washingtonin haukat saavat tahtonsa läpi ei kukaan pysty ennakoimaan kuinka paljon tarpeettomia hengenmenetyksiä ja tuhoja siitä seuraisi. Yksi uhreista olisi kuitenkin transatlanttinen yhteistyösuhde jonka puolustamismahdollisuudet ovat amerikkalaisen unilateralismin jatkuessa koko ajan heikentyneet.

19.5. 2019

EU:n mahdollisuudet ulko- ja turvallisuus-politiikassa

Euroopan Unioni on isoista kansainvälisistä toimijoista – Venäjä, Kiina, Yhdysvallat ja muut – se johon on jo pitkään kohdistunut eniten odotuksia paremman globalisaationhallinnan ja rauhanomaisen kehityksen turvaamisesta. EU:lle enemmän vaikutusvaltaa toivovat myös sen jäsenmaissa nekin, jotka muutoin suhtautuvat kielteisemmin EU:hun. Mutta myös EU:n ulkopuolella EU on kansainvälisistä toimijoista se, jonka toivottaisiin enemmän vaikuttavan maailman kehitykseen. […]

Lue lisää...

Kestävään kaivostoimintaan

Eduskunta hyväksyi keväällä Kanadan sekä Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden välillä tehdyn laaja-alaisen talous- ja kauppasopimuksen, CETA:n. Sosialidemokraatit pitivät kaupan vapauttamista tervetulleena, mutta eduskuntakäsittelyssä nousi huoli, että CETA-sopimuksen sisältämä investointisuoja saattaa aiheuttaa ongelmia erityisesti Suomen kaivosalalla. Monet kanadalaiset yhtiöt ovat käyttäneet kauppasopimusten sijoittajansuojaa aggressiivisesti etunsa ajamiseen ja ovat myös vältelleet maksamasta veroja Suomeen. Hallituspuolueiden enemmistö oli […]

Lue lisää...

Historiaa ja tulevaisuutta

Palasin eilen viikon matkalta Vietnamiin ja Japaniin ja olen oppinut taas lisää maailman tilasta sekä voinut kertoa niin pohjoismaisesta mallista kuin Historioitsijat ilman rajoja-verkoston tavoitteista. Vietnamilaiset historioitsijat kertoivat, ettei heillä olisi ongelmia sen enempää japanilaisten, amerikkalaisten kuin ranskalaistenkaan kanssa aikoinaan vaikean historian käsittelyssä, mutta kiinalaisten kanssa on. Kiinalla ja kaikilla sen naapureilla on ongelmia yhteisen […]

Lue lisää...

Ydinaseet keskuudessamme

1970-luvulla maailmassa oli enimmillään 70 000 ydinpommia. Sen jälkeen niiden määrä on laskenut noin 16 000:een, joista 90 % on tasasuuruisin osuuksin Yhdysvaltain ja Venäjän hallussa. Tästä ei ikävä kyllä voi tehdä sellaista johtopäätöstä, että ydinaseriisunta olisi edennyt. Nykyinenkin määrä ydinaseita riittää tuhoamaan koko ihmiskunnan moninkertaisesti. Yksikin ydinpommi voi välittömästi surmata monta miljoonaa ihmistä. Ydinasein käytävä suursota […]

Lue lisää...