Puhe YK:n kansainvälisen osuustoimintavuoden 2012 Suomen pääjuhlassa Finlandia-talossa, 21.3.2012

Hyvä osuusliikeväki,

Osuustoiminnalla on ollut tärkeä rooli luotaessa edellytyksiä Suomen nousulle itsenäiseksi kansakunnaksi. Osuustoiminta oli yksi niistä merkittävistä kansanliikkeistä, jotka 1900-luvun alussa loivat Suomen kansallisen, sivistyksellisen ja taloudellisen nousun. Sen avulla on helpotettu niin maaseudun kuin kaupunkien vähävaraisten oloja jo yli sata vuotta. Tänään yhteiskunnan muutoksen ja vaurastumisen myötä osuustoiminta on monessa mielessä koko kansan liikettä.

Suomalainen osuustoiminta on edelleen merkittävä kansantaloudellinen tekijä. Monet Suomen suurimmista yrityksistä niin vähittäiskaupassa kuin pankkitoimessa toimivat osuustoimintaperiaattein. Osuustoiminta on mukana lähes jokaisen suomalaisen arjessa ja Suomen sanotaan olevan maailman osuustoiminnallisin maa.

Osuustoiminta on välillä kokenut Suomessa vaikeitakin aikoja. Erityisesti viimeiset vuosikymmenet  ennen vuosituhannen vaihtoa olivat osuustoiminnalle vaikeata aikaa. 90-luvun suuri lama koetteli osuustoimintaa raskaalla kädellä ja isoja ruumiita tehtiin myös osuustoiminnallisista yrityksistä.

Silloin koetut menetykset ruokkivat väitteitä, joiden mukaan osuustoiminta olisi kerta kaikkiaan liian vanhankantainen voidakseen menestyä postmodernissa ja globalisoituvassa maailmassa joilla kyky toimia markkinavoimien ehdoilla ja myötäillä niitä ratkaisee menestyksen.

Kuva osuustoiminnan perääntymisestä on kuitenkin harhaanjohtava. Osuustoiminta yritystoiminnan muotona on päinvastoin kokenut jonkinlaisen renessanssin. Yksi viime vuosien myönteisiä yllätyksiä on ollut monenkirjavan ns. uusosuustoiminnan valtaisa kasvu. Useimmat vanhat osuustoiminnalliset yritykset menestyvät hyvin ja niiden rinnalle on perustettu uusia pienosuuskuntia viime vuosina samalla innolla kuin osuustoiminnan alkuvuosina. Kaupparekisterissä on jo yli 4 000 osuuskuntayritystä.

Itse asiassa osuustoiminta-aatteelle on koittanut uuden arvostuksen aika. Jos osuustoiminnallisen ajattelun ristiriitaisuus kapitalismin ja markkinavoimien rajattoman ihailun kanssa vielä parikymmentä vuotta sitten miellettiin rasitteeksi, niin tänään se on jo kääntynyt osuustoiminnan vahvuudeksi.

Suomessakin on pitkään koitettu kasvattaa uskomaan, että meidän ihmisten on sopeuduttava markkinavoimien vaatimuksiin, ja tämän käsityksen on myös annettu ohjata politiikkaa. Yhä useammat ovat kuitenkin tämän seuraukset nähtyään ja koettuaan valmita kyseenalaistamaan tämän vallitsevan viisauden, ja haluavat, että markkinoiden toiminta on sopeutettava ihmisten tarpeisiin.

Tällaisessa tilanteessa osuustoiminnan arvot – omatoimisuus, yhteistoiminta, demokratia, tasa-arvo, oikeudenmukaisuus ja solidaarisuus – ovat osoittaneet eettisen kestävyytensä ja käytännön toimivuutensa. Osuuskunta, vaikkakin Suomessa vielä kohtuullisen harvinainen yritysmuoto, on osoittautunut verkostoituvassa maailmassa hyvin soveltuvaksi tavaksi harjoittaa liiketoimintaa ja työllistää itsensä omaehtoisesti, aivan uusillakin aloilla. Uusosuuskunnat ovat viime vuosina tehneet aluevaltauksia, ja osuuskuntia on perustettu vesihuollon tarpeisiin syrjäseuduille, energiaosuuskunnat tuottavat puuhakkeella lämpöä ja erikoisalojen ammattilaiset tarjoavat esimerkiksi viestintä- ja sosiaalipalveluja osuuskunnista.

Osuuskuntayrityksen perustaja on tilastojen mukaan nuorehko, koulutettu ja kaupunkiseudulla asuva.  Osuustoiminta madaltaa selkeästi kynnystä lähteä mukaan yritystoimintaan. Raja perinteisen palkkatyön ja yrittäjyyden välillä pienenee. Monet maahanmuuttajat ovat löytäneet jalansijaa suomalaiseen yhteiskuntaan osuuskuntien kautta. On myös hyvä huomata, että henkilöstön omistamat, usein työtä vuokraavat työosuuskunnat toimivat harmaata taloutta vastaan.

Pohjoismaisessa hyvinvointivaltiomallissa on keskeistä se, miten kattavalla laaja-alaisella sosiaaliturvalla ja julkisilla palveluilla on luotu riittävän laaja markkinariippuvuudesta vapaa turvavyöhyke suojaamaan markkinatalouden epävarmuudelta ja erilaisilta sosiaalisilta riskeiltä. Tämän ohella pohjoismaista mallia vahvistaa se, että markkinatalouteen tuo vakautta ja pitkäjänteisyyttä myös osuustoiminnallinen yritystoiminta, joka edustaa avoimessa markkinataloudessa toimivaa ei-kapitalistista markkinavoimaa.  

Suomen taloudelle vahvuutta on antanut ja yhteiskuntamme kestävyyttä lisännyt se, että markkinataloutemme on ollut elinvoimainen sekatalous. Meillä on toiminut rinnakkain niin koti- ja ulkomaisia, kuin pieniä ja suuria sekä pörssi- ja perheyhtiöitä, yhtä lailla kuin myös yhteiskunnan omistamia ja osuustoiminnallisia yrityksiä.

Valitettavasti yhteisen omaisuuden harkitsematon ulosmyynti ja yksipuolinen pörssinpalvonta on tätä vakavasti kalvanut. Nyt näemme miten tärkeä tällainen monipuolisuus ja moniarvoisuus edelleen olisi takaamassa osaltaan sitä, ettei kaikkea taloudellista toimintaa arvioida vain lyhytaikaisten pörssikurssivaihtelujen valossa ja että yrittämiseen sitoudutaan laajemmin kuin välittömän omistaja-arvon maksimoinnin kautta.  

Osuustoiminnalla on kysyntää myös siksi, että se rajattomien ja nopeiden pääomaliikkeiden oloissa on valtion omistuksen ohella tehokkain varmistus sille, että elinkeinoelämässämme säilyy sellainen omistusrakenne, jossa Suomessa asuvien ihmisten tulevaisuudesta huolehtiminen on riittävällä painolla vaikuttamassa yritysten päätöksiin ja käyttäytymiseen.  

Suomalaisen sopimusyhteiskunnan hyvät tulokset ovat osaltaan perustuneet siihen että eri puolilla neuvottelupöytää istuneita ihmisiä on eturistiriidoista huolimatta yhdistänyt vastuu Suomen kansantalouden menestyksestä ja täällä asuvien ihmisten hyvinvoinnista.   Tämän merkitystä ei tarvitse eikä tule painottaa mistään ahtaan nationalistisista syistä, mikä olisikin kansainvälisyyttä korostavalla osuustoiminnalle hyvin vierasta. Kysymys on siitä että yritysten on hyvä myös omistuksen kautta tuntea ja kantaa vastuuta sen yhteisön menestyksestä ja siiinä elävien ihmisten hyvinvoinnista, jossa se toimii.

Osuustoiminnan keskeinen asema ja sen vahva poliittinen vaikutusvalta Suomessa näkyi aikanaan osuustoiminnan nauttimana ja sille etuja antaneena tiettynä erityisasemana. Tällaiseen ei enää ole perusteita eikä mahdollisuutta eivätkä markkinoilla toimivat osuustoimintayritykset erityissuojaa tarvitse. Monimuotoisen osuustoiminnan tulevaisuus ja menestys edellyttävät siltä jatkuvaa kykyä uusiutua ja sopeutua kilpailukyvyn varmistamiseksi avoimessa markkinataloudessa.

Uusiutuminen ei kuitenkaan tarkoita osuustoiminnan perusperiaatteiden hylkäämistä, vaan voi myös joissain suhteissa tarkoittaa paluuta liikkeen juurille. Osuustoiminnan kriisit nimittäin osaltaan johtuivat sen unohtamisesta, että osuustoiminta on olemassa jäseniään varten eikä päinvastoin. Hyvää ei ole seurannut siitäkään, jos ulkopuoliset tahot ovat jäsenistön asemesta pyrkineet ohjaamaan osuustoiminnallista päätöksentekoa.  

Suomen menestyksen avaintekijät ovat osaaminen, yrittäminen ja yhteistyö. Parhaimmillaan osuustoiminta yhdistää itsessään onnistuneella tavalla nämä kaikki ja tekee sen ekologisesti ja sosiaalisesti kestävällä läheiseksi ja turvalliseksi koetulla suomalaisella pohjalla.

Eduskuntaan on kevätistuntokaudella tulossa esitys uudeksi osuuskuntalaiksi, joka vastaa soveltuvin osin vuonna 2006 voimaan tullutta osakeyhtiölakia. Uudella lailla helpotettaisiin osuuskunnan perustamista ja hallintoa sekä edistettäisiin jäsen- ja sijoittajarahoituksen hankintaa. Pienten osuuskuntien asemaan on uudistuksessa kiinnitetty erityistä huomiota.

Arvoisa juhlaväki,

Osuustoiminta on juuriltaan liike, joka toteuttaa periaatetta  ”ajattele maailmanlaajuisesti, toimi paikallisesti”. Siten osuustoiminnalla on myös tärkeä rooli globaalin talouden tasapainoisessa ja oikeudenmukaisessa kehittämisessä. Siitä myös seuraa, että kansainvälisessä yhteistyössä ja järjestöissä on turvattava osuustoiminnan edellytykset.

Viittaan tällä myös siihen, että EU:n sisämarkkinaperiaatteita on sovellettava tavalla, joka ei johda osuustoiminnan aseman tietoiseen tai tahattomaan heikentämiseen. Tämä tulee ottaa huomioon sekä Suomessa että Euroopan unionissa elinkeinoelämää ohjaavassa lainsäädännössä ja kilpailupolitiikan soveltamisessa. Yltiöliberalistisen markkinalogiikan vierastamien osuustoimintaperiaatteiden soveltamiselle on oltava tunnustettu asema. Aito vapaaehtoinen yhteistyö ja siihen perustuva keskinäisyys ei voi olla kiellettyä.

Hyvät kuulijat,

Kun YK julisti vuoden 2012 kansainväliseksi osuustoimintavuodeksi, sen tarkoituksena oli tuoda esiin osuustoiminnan vaikutusta köyhyyden, työttömyyden ja syrjäytymisen vähentämiseen ja rohkaista toimiin hyvien osuustoimintaperiaatteiden levittämiseen. Osuustoiminta tukee luontevasti YK:n vuosituhattavoitteiden toteuttamista, varsinkin köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämistä ja kestävää kehitystä.

Osuustoiminta vaihtelee paljon maittain, mutta kokonaisuutena kyse on valtavasta potentiaalista. Tuoreen tutkimuksen mukaan osuuskunnilla on maailmassa yli miljardi jäsentä 96 valtiossa.

Suomella on osuustoimintaa kehittävää yhteistyötä erityisesti Afrikassa osana kahdenvälisiä, kehitysyhteistyövaroin tuettavia maaseutukehityksen, metsäsektorin ja vesialan hankkeita. Lisäksi useat Suomen tukemat kansalaisjärjestöt, kuten Solidaarisuus, Dodo, Agricord ja Ympäristö ja kehitys, kehittävät osuuskuntatoimintaa kehitysmaissa.

Taannoisessa kehitysyhteistyön evaluoinnissa osuuskuntatoiminnasta saatiin hyviä tuloksia, esimerkiksi Suomen tukema nicaragualainen maito-osuuskunta on yksi maan suurimmista meijerituotteiden vientiyrityksistä. Tansanian kahvinviljelijäosuuskunnat kilpailevat nykyisin onnistuneesti kahvin ostossa ja jalostuksessa suuryritysten kanssa. Tampereen kehitysmaakauppayhdistys on auttanut Kilimanjaron alueen kahvintuottajaosuuskuntia.

Suomen rahoittama AMSCO (African Management Services Company) kehittää afrikkalaisten yritysten kapasiteettia. AMSCO:n kautta olisi mahdollista rahoittaa sapattivapaalla tai eläkkeellä olevia yritysjohtajia muutamaksi vuodeksi Afrikkaan johtamaan osuustoiminannallisia yrityksiä ja kehittämään niiden kapasiteettia.

Suomalainen osuustoiminta on ollut onnistunutta, koska sitä on toteutettu alhaalta ylöspäin, ja tätä mallia voidaan soveltaa paikallisiin oloihin myös kehitysmaissa. Afrikassa osuustoiminta kohtasi menneillä vuosikymmenillä monia vaikeuksia muun muassa siksi, että hallitukset halusivat ottaa hallintaansa paikallisen omavastuullisen toiminnan. Sittemmin on kuitenkin myös Afrikassa syntynyt laajamittaista uutta, itsenäistä osuustoimintaa.

Hyvät kuulijat,

Yksi suurimpia globaalihaasteita on ihmisarvoisen työn turvaaminen kaikille ihmisille. Nuorten työttömyys on maailmanlaajuisesti kasvussa, mikä on johtanut levottomuuksiin eri puolilla maailmaa. Osuustoiminta tarjoaa osaltaan mahdollisuuksia työllistää nuoria naisia ja miehiä, ja nuoret puolestaan tarjoavat uutta energiaa, luovuutta ja dynamiikkaa osuustoimintaliikkeelle. Osuustoiminta-aate istuu hyvin nuorten kasvavaan tarpeeseen toimia demokraattisesti, vastuullisesti ja eettisten liiketoimintaperiaatteiden mukaan.

Dame Pauline Green,

Ladies and gentlemen

The International Year of Cooperatives is an opportunity to raise public awareness, especially among youth, about cooperatives, to promote their formation and to encourage governments to adopt policies conducive to the growth of cooperative action.

Equally, this Year is an opportunity to highlight the importance of cooperative values of solidarity, sustainability and democracy. Our economic growth aspirations cannot be separated from our commitment to protect and promote the rights and wellbeing of all women, men and children.

In the spirit of the theme of ”Cooperative Enterprises Build a Better World” I would like to wish you all a very good and successful year.

Toivotan kaikille hyvää kansainvälistä osuustoimintavuotta.