Itsenäisyyden ytimessä

Suomi juhlii ensi vuonna satavuotista itsenäisyyttään. Juhlittavan itsenäisyyden ydin on siinä, että päätämme demokraattisessa järjestyksessä itse asioistamme. Monet maat maailmassa voivat juhlia pitempiaikaista itsenäisyyttä, mutta harvoissa se on perustunut yhtä pitkäaikaiseen kansanvaltaan kuin Suomessa. Suomi oli ensimmäinen maa, joka jo vuonna 1906 toteutti yleisen ja yhtäläisen ja ääni- ja vaalioikeuden sekä miehille että naisille. Vuoteen […]

Lue lisää...

Trump ja republikaanit globaaleina riskeinä

On jokseenkin mahdotonta kirjoittaa Yhdysvaltain presidentinvaaleista jotain sellaista, jota ei olisi jo tuhansissa kommenteissa, mutta tässä vielä yksi lisää.  Useimmat eurooppalaiset toivovat nyt parasta mutta pelkäävät pahinta. Pahin voi tarkoittaa monelaisia kriisejä ja katastrofeja. Ei ole erityisen vaikeata kuvitella miten tällaisia voi syntyä, mutta myös se paras johon monet toivonsa asettavat voi olla varsin epämiellyttävää. […]

Lue lisää...

Suomi ottaa aseviennillään etäisyyttä pohjoismaiseen linjaan

Kansainvälisen asekaupan avoimuutta ja läpinäkyvyyttä on pyritty lisäämään mm. voimaan tulleen kansainvälistä asekauppaa säätelevän ATT-sopimuksen kautta, mutta kuten Safer Globen eillen julkaisemasta Suomen asekauppaa koskevasta raportista ilmenee, on tässä Suomessakin edelleen paljon parantamisen varaa. Suomi teki paljon töitä yhtenä seitsemästä aloitteentekijävaltiosta ATT-sopimuksen aikaansaamiseksi ja olimme tyytyväisiä tulokseen. Sopimus ei ole vielä oleellisesti vaikuttanut asekauppaan, eikä […]

Lue lisää...

Historian syklit ja edistysusko

Historiassa on osattava erottaa isot ja pysyviä muutoksia tuovat pitkät syklit lyhytaikaisemmista vaihteluista. Vain tällä tavoin voi syntyä ymmärrys ympäristöämme ja meitä ihmisinä muokkaavista suurista talouden ja yhteiskunnan kehityskaarista. Isoja paradigmamuutoksia oli se miten teollinen vallankumous muutti maailmaa ja vapautti väestönkasvun siihen asti sitä hillinneestä syntyvyyden ja kuolleisuuden keskinäissuhteesta. Siitä alkoi myös maailmanlaajuinen siirtyminen siihen […]

Lue lisää...

UPI:n Venäjä-raportti – tutkimus, selvitys vai mielipide?

Ulkopoliittisen instituutin Venäjä-raportti on saanut osakseen sekä kiitosta että kritiikkiä. Kritiikkiä on torjuttu mm. väittäen, että sen esittäjät haluavat rajoittaa tutkimuksen vapautta. Tutkimuksen vapauteen kuuluu kuitenkin myös kritiikki ja avoin keskustelu. On myös niin, että raja tutkimuksen, selvityksen tai vaikka mielipidekirjoituksen välillä on häilyvä. UPI:n Venäjä-raporttia luonnehditaan sen esipuheessa selvitykseksi, mutta UPI:n johtaja Teija Tiilikainen […]

Lue lisää...