Venäjän kielen osaamista vahvistettava – Kansainvälistyminen jää torsoksi, jos suomalaiset osaavat vain englantia, ulkoministeri Tuomiojan ja opetusministeri Gustafssonin Näkökulma-kirjoitus, Aamulehti, 9.3.2013

Suomen kodeissa valitaan keväällä ne vieraat kielet, joita lapset tulevat koulussa opiskelemaan.

Englantia on tarjolla lähes aina, mutta kaikkia muita kieliä ei ole mahdollista opiskella omassa lähikoulussa. Kunnan ja koulujen kielivalikoima ohjaa valintoja, mutta myös kysyntä ohjaa tarjontaa.

Laajastakin kielivalikoimasta huolimatta kielten opetusta ei voida toteuttaa, jos riittävän moni ei kieltä valitse.

Valinnoissa on katsottava riittävän kauas tulevaisuuteen ja kehitettävä monipuolisesti tietoja ja taitoja. Kansainvälistymisemme jää torsoksi, jos suomalaiset eivät englannin lisäksi tai sen sijaan opiskele muitakin kieliä.

Venäjän kielen osaaminen on Suomessa liian vähäistä. Laajemmalla kielitaidolla voisi pinta-alaltaan maailman suurin ja luonnonvaroiltaan runsas naapurimme olla Suomelle vielä merkittävämpi kaupan, koulutuksen, tieteen ja kulttuurin kumppani.

Yhteistyön vahvistaminen edellyttää, että sekä Venäjällä että Suomessa osataan molempien maiden kieltä ja tunnetaan kulttuuria, yhteiskunnan rakenteita sekä tapaa toimia. Jos näitä tietoja ja taitoja ei ole hankittu yleissivistävässä koulutuksessa, ei silti ole liian myöhäistä aloittaa.

Yksi mahdollisuus on esimerkiksi kielen intensiivikurssi opiskelijavaihdossa. Opiskelu ulkomailla vahvistaa valmiuksia kansainvälisessä ympäristössä ja tuo uudenlaista sisältöä opintoihin. Se laajentaa verkostoja ja tutustuttaa kohdemaahan. Ulkomailla tapahtuva harjoittelu voi myös olla ensimmäinen kosketus tulevaan työnantajaan. Hankittu osaaminen hyödyttää opiskelijan itsensä lisäksi korkeakoulutusta, elinkeinoelämää ja yhteiskuntaa laajemminkin.

Vuonna 2011 suomalaisissa ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa opiskeli yhteensä noin 9 000 ulkomaalaista vaihto-opiskelijaa. Heistä venäläisiä vaihto-opiskelijoita oli noin viisi sataa. Noin 2 100 venäläistä tutkinto-opiskelijaa suoritti kokonaista korkeakoulututkintoa suomalaisessa ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa. Vastaavasti noin 10 000 suomalaista korkeakouluopiskelijaa lähti opiskelijavaihtoon ja heistä noin kolmesataa venäläiseen korkeakouluun. Kokonaista korkeakoulututkintoa Venäjällä suoritti vain joitain kymmeniä opiskelijoita.

Opiskelija- ja tutkijaliikkuvuus Suomen ja Venäjän välillä on kuitenkin naapurimaan kokoon ja merkitykseen nähden liian vaatimatonta. Sitä on suurin piirtein yhtä paljon kuin Suomen ja Kiinan välillä.

Opiskelijavaihto Venäjän kanssa painottuu humanistisiin, yhteiskunnallisiin ja kauppatieteen aloihin, vaikka tutkimusyhteistyötä Venäjän kanssa tehdään laajemmankin. Esimerkiksi tutkimus- tai taideprojekteihin pohjautuvan tohtorikoulutettavien liikkuvuuden lisääminen olisi kaikilla aloilla hyvä tapa siirtää tietoa, osaamista, koulutus- ja tutkimusyhteistyötä.

Opiskelijavaihdon tai tutkinnon suorittamisen lisäksi korkeakouluopiskelijoiden harjoittelumahdollisuuksia Venäjällä tulisi lisätä. Tilastotiedot osoittavat, että harjoittelu liikuttaa opiskelijoita vielä harvemmin kuin tutkintokoulutus tai vaihto.

Opiskelijatkin ovat havahtuneet lähialueen tarjoamiin harjoittelumahdollisuuksiin ja olleet itse aktiivisia. Esimerkiksi Aalto-yliopiston opiskelijat järjestävät harjoittelupaikkoja Moskovan alueen pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Harjoittelun ja tutkimusyhteistyön mahdollisuuksia voisi parantaa luomalla yhteyksiä Suomessa toimivien venäläisten yritysten, Venäjällä toimivien suomalaisyritysten ja korkeakoulujen välille.

Opiskelija- ja tutkijavaihto perustuvat paljolti korkeakoulujen välisiin kumppanuuksiin. Korkeakoulut ovat avainasemassa liikkuvuusmahdollisuuksien ja kannustuksen tarjoamisessa opiskelijoille.

Tämä edellyttää korkeakouluissa strategisia valintoja ja resurssien kohdentamista valittuihin toimenpiteisiin. Lisäksi kansainväliset rahoituslähteet on hyödynnettävä tehokkaasti. Liikkuvuutta ei saada lisättyä pelkästään korkeakoulujen voimin ja julkisin varoin. Myös elinkeinoelämällä, säätiöillä ja yksityishenkilöillä on mahdollisuus tukea suomalaisen yhteiskunnan kannalta välttämätöntä kansainvälistymistä.

Se, miten venäjän osaaminen Suomessa kehittyy ja opiskelijavaihto kasvaa, riippuu ensi sijassa omista toimistamme. Kyse on kuitenkin laajemmin koko maanosamme tulevaisuuteen vaikuttavasta investoinnista Venäjän tavoitteleman modernisoinnin tukemiseksi.

Siksi olemme olleet aloitteellisia sen puolesta, että myös Euroopan Unioni aktiivisesti panostaisi tällaisen opiskelijavaihdon ja yhteistyön kasvattamisen.