Kulman takana Elanto! Toim. Minna Sarantola-Weiss, Irma Savolainen, Anna Finnilä, Marcus Haga, Elina Kallio, Kristiina Lapinleimu-Assmann, Eva Packalen, Sauli Seppälä ja Leena Sipponen. Helsingin kaupunginmuseon tutkimuksia ja raportte

1157117639_Elanto.jpg

Levisi kuin Elanto.

Elanto – nykyisin Helsingin Osuuskaupan kanssa fuusioiduttuaan HOK-Elanto – vietti 100-vuotisjuhliaan viime vuonna. Juhlan kunniaksi osuuskunta julkaisi Mauno Saaren kirjoittaman kirjan Muistiinmerkitsi Väinö Tanner, faktaa ja fiktiota yhdistävän historiikin Elannon vaiheista Väinö Tannerin silmin nähtynä ja suuhun pantuna. Omassa genressään se ei ollut huono yritelmä, mutta monet jäivät kuitenkin kaipaamaan varsinaista ajan tasalle saa­tettua osuuskun­nan tutkittua historiaa, jollaisen tarve on ilmei­nen.

Myös Helsingin kaupunginmuseo on huomioinut Elannon juhlavuoden toimittamalla runsaasti kuvitetun artikkelikokoelman. Lähdeai­neistona on Elannon eri aikoina kaupunginmuseon kokoelmiin luo­vuttama runsas kuva-, esine- ja asiakirja-aineisto sekä juhlavuo­den lähestyessä kerätyt helsinkiläisten Elantoa koskevat muiste­lut. Tuloksena on monipuolinen ja kiinnostava kertomus siitä, miten monin tavoin ja kuinka keskeisesti Elanto on nivou­tunut Helsingin kaupunkikuvaan ja vaikuttanut asukkaiden elämään.

Elanto on aina ollut enemmän kuin pelkkä kauppaliike. Henkilös­tölleen ja jäsenilleen se on ollut yhteisö, joka on tukenut heitä tärkeissä elämänvaiheissa ja eri tavoin  pitää mukanaan. Lapsi­perheiden suuresti arvostama Elannon kumminlahja edelsi parilla vuosikymmenellä yleistä äitiyspakkaus­ta, henkilökunnan lapset saivat Sompasaaressa riemukkaan kesäloman, Elannon kirjasto, näyttämö, urheiluseura Isku ja monet harrastuspiirit ja kerhot avasivat elantolaisille sellaisia mahdollisuuksia, joita muutoin ei ollut tarjolla. Ja viimeisenä palveluna Elannon hautausapu mah­dollis­ti monelle vähä­väki­selle kunnialliset jäähyväiset.

Kirjassa on Sauli Seppälän lyhyt yleisartikkeli Elannon histo­riasta, mutta oleellisempi sisältö koostuu muulla tavoin Elannon toiminnasta ja vaikutuksesta kertovista artikkeleista. jotka käsittelevät mm elantolaista arkitehtuuria, Elannon lyhyteloku­via, Elannon leipää ja Elannon merkitystä kuluttajaliikkeenä. Elantokeskeisyydestä poikkeaa vain Kirsti Ahlqvistin ja Anu Raijaksen työväestön ja keskiluokan kulutusta 1900-luvulla ver­taileva artikkeli, mutta sekin toki liittyy kiinteästi E-osuus­liikkeeseen. Vaikka Elanto poikkesi muista KK-laisista osuus­liikkeistä siinä, että sen hallinnossa olivat myös porvarit mukana poikkeuk­sellisen isolla panoksella, se ei kuitenkaan sen luonnet­ta työväestön osuusliikkeenä heikentänyt, mutta korosti samalla sen voimakkaampaa paikallisidentiteettiä, johon ei-so­sialistisetkin helsinkiläiset samastuivat.

Runsaat valokuvat, julisteet ja lyhyet lainaukset elantolaisten muiste­luksista elävöittävät ja täydentävät tekstiä oivallisella taval­la.

syyskuu 2006