Hallitus on julkistanut kärkihankkeensa ja miten se aikoo jakaa 1,6 miljardin euron lisäpanostukset niiden kesken. Perusväylien kunnossapito saa 600 milljoonaa euroa, osaaminen ja koulutus 300 miljoonaa, biotalous 300 milljoonaa, työllisyys ja kilpailukyky 170 miljoonaa, hyvinvointi ja terveys 130 miljoonaa ja toimintojen uudistaminen 100 miljoonaa.
Kaikki tämä kuulostaa otsikkotasolla hyvältä, mutta samalla myös jättiläismäiseltä silmänkääntötempulta. Tarkemmin tietämättä miten rahat aiotaan hankekohtaisesti käyttää olen kuitenkin valmis luottamaan siihen, että valtaosaltaan kyse on ihan tarpeellisista ja kannatettavista hankkeista. Ovatko ne kuitenkaan mitenkään uusia ja innovatiivisia on vaikeampi sanoa, esim. biotalous on hallituksen uusi nimitys varsin tutulle metsäteollisuudelle, kemian teollisuudelle, luontomatkailulle, vedenpuhdistukselle ja metsästykselle ja kalastukselle annettavista tukipanoksista.
Ennen kaikkea on muistettava, miten hallitus on jo kättelyssä päättänyt koulutus- ja tutkimussektorin miljardin suuruisista leikkauksista, hyvinvointi – ja terveyssektorin vielä suuremmista leikkauksista, kuten myös liikenteeltä ja kaikilta muiltakin, jotka moninkertaisesti ylittävät nyt luvatut palautukset. Tämähän ei sinänsä ole ollut ennennäkemätöntä aiempien hallitusten aikana ja tunnustan, että minuakin joskus vaivasi se tapa, jolla tosiasiallisia leikkauksia yritettiin lisäpanostuksia hypettämällä peitellä. Mutta siinä missä aikaisemmin oli kyse siitä, että yksi käsi antoi ja toinen otti, niin nyt on siirrytty kauhalla ottamiseen ja lusikalla antamiseen.
Tämän päivän pysäyttävät uutiset koskivat Helsingin leipäjonojen kasvamista mykistäviin mittoihin. Ei todellakaan ole niin, että Sipilän hallitus olisi leipäjonot Suomeen synnyttänyt, kyllä edellisetkin hallitukset siitä osaltaan ovat vastuussa. Edellisen hallituksen keskeinen hallitusohjelmatavoite oli kuitenkin eriarvoisuuden kasvun pysäyttäminen, missä myös aikaisempaan nähden onnistuttiin, vaikka ei läheskään riittävällä tavalla. Nyt Sipilän hallituksen kärkihankkeissa ei ole mitään tätä sivuavaakaan pyrkimystä, kuten ei koko hallitusohjelmassakaan. Ja miksi olisi kun koko hallituksen talousfilosofia tuntuu perustuvan siihen, että hyväosaisten paapominen, tuloerojen kasvattaminen ja eriarvoisuuden lisääntyminen olisivat Suomen tulevan menestyksen avaimia.
1.9. 2015
