Perusporvarihallituksen muodostaminen etenee ja ensimmäiseksi on jo julkaistu tulevan hallitusohjelman ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, maahanmuuttoa ja EU-politiikkaa koskevat osiot. Se ei ole vielä poikkeuksellista nopeutta, Kataisenkin hallitusneuvotteluissa päästiin näistä yhteisymmrrykseen kahdessa vuorokaudessa. Nyt julkistetut linjaukset eivät sisällä varsinaisia yllätyksiä tai merkittäviä suunnanmuutoksia, ja hyvä niin – totesinkin Helsingin Sanomille, että voisin näiden ohjelmaosioiden puolesta jatkaa tällaisessakin hallituksessa ulkoministerinä.
Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan peruslinja ei siis muutu. Pysymme Euroopan Unioniin rakentavasti suhtautuvana jäsenmaana sekä sotilaallisesti liittoutumattomana maana, joka ei tähänkään saakka ole sulkenut pois mahdollisuutta luopua liittoutumattomuudestaan suvereenille maalle kuuluvan harkinnan pohjalta. Tämän toteaminen on ihan OK sosialidemokraateillekin, kun tehdään samalla selväksi, että emme nyt näe syytä hakea sotilasliittoon. Tämä vastaa suomalaisten selvän enemmistön kuten myös, kokoomusta lukuunottamatta, hallituspuolueidenkin näkemystä.
Toki hallituspohja heijastuu monissa näitäkin osioita koskevissa muotoiluissa. Ohjelmasta jää kuva, jos ei nyt sentään oviaan sulkevasta ja eristäytyvästä Suomesta, niin kuitenkin laajan maailman haasteisiin ja asioihin epäluuloisesti suhtautuvasta ja omaa kansallista etuaan kapeasti korostavasta maasta. Se ei viesti näkemyksellisyyttä siitä, miten Suomenkin pitäisi kasvavan keskinäisen riippuvuuden maailmassa osallistua rauhan ja turvallisuuden rakentamiseen pelkän pahimpaan varautumisen asemesta. Ilmastomuutoksen pysäyttämiseksi ei ole luvassa mitään näkemyksellistä aktiivisuutta ja vaikka kehitysyhteistyön tavoitteena edelleen mainitaan 0,7 % BKT-osuus, ollaan tätä kuitenkin edelleen leikkaamassa, avoimena on vain kuinka paljon.
Kolmen tulevan hallituspuolueen johtajat ovat julkisuuteen hymistelleet hyvää ja saumatonta yhteisymmärrystään. Jos tämä on totta ja pitää jatkossakin, tulemme näkemään vielä monta näyttävää takinkääntöä. Se ei välttämättä ole moitittavaa. Minä ainakin kiitän siitä miten suhteellisen näkymättömäksi perussuomalaisten jälki jäi maahanmuuttoa koskevassa osiossa.
14.5. 2015
