Minne Eurooppa ja Suomi ovat menossa?

Eurooppa ja Suomi ovat kriisissä. EU on toivon mukaan saanut eurokriisin jonkinlaiseen hallintaan – tosin hirvittävin kustannuksin kiitos matkalla tehtyjen virheiden – mutta Euroopan talouden ongelmat eivät suinkaan ole ohi. Suomen talous on myös ahdingossa, jota hallitus yrittää hoitaa tarjoamalla lamaa välittömästi syventäviä ja tulevaisuuden nousumahdollisuuksia leikkaavia lääkkeitä. Niiden yhteisenä nimittäjänä on eriarvoisuuden kasvattaminen ja loittoneminen kaikista niistä arvoista ja käytännöistä, joilla pohjoismainen hyvinvointivaltion malli on nostanut pohjoismaat kaikkien menestys- ja hyvinvointivertailujen kärkimaiden joukkoon.

Talous hallitsisi vielä voimakkaammin politiikkaa ellei myös viime vuonna alkanut turvapaikanhakijoiden vyöry Eurooppaan olisi nyt noussut ykköshaasteeksi. Se on luonut tilanteen, jossa seuraavat kuukaudet voivat olla ratkaisevia Euroopan Unionille. EU on tähän herännyt tuskaisen hitaasti, mutta jonkinlainen toimiva linja alkaa hahmottua, jolla pakolaiset, Schengen ja Dublin-järjestelmä voitaisiin pelastaa, ja juuri tässä järjestyksessä. Se edellyttää sitä että EU kykenee hoitamaan ulkorajavalvontansa, käsittelemään turvapaikanhakijoita yhtenäisten kriteerien mukaan ja kantamaan heidän suojelustaan vastuuta niin että kaikki EU-maat siihen osallistuvat. Lisäksi tarvitaan EU:n voimakasta panosta kriisien ja konfliktien lopettamiseksi ja suurimmassa paineessa olevien pakolaisten vastaanottaja- ja läpikulkumaiden tukemiseksi. Tämä on niin Suomen kuin koko EU:n etujen mukaista sillä paluu puhtaasti kansallisiin rajakontrolleihin olisi koko Eurooppa-projektille sellainen isku, josta se ei kovin helposti enää toivu.

Mitään varmuutta siitä, että EU tässä onnistuisi, ei ole. Tätä ja eurooppalaista yhteiskuntarauhaa uhkaa nationalismin, muukalaisvihan ja myös fasismiin taipuvaisten poliittisten voimien nousu.  Syvin syy tähän on pitkään muhinut pettymys eriarvoisuutta kasvattaneeseen elitistiseen politiikantekoon, jolle punavihreät ja vasemmistolaiset voimat eivät ole kyenneet  luomaan uskottavaa vastaliikettä, vaan ovat osin hahmottuneet saman elitistisen politiikan toteuttajiksi. Nyt turvapaikanhakijoiden tulva on vain tarjonnut käyttökelpoisen syntipukin, johon heikommassa asemassa elävät ja tulevaisuutta pelkäävät ihmiset saadaan kohdistamaan vihansa.

Jotkut Euroopan maat ovat näiden synkkien voimien vaikutuksen alla jo luisuneet vaarallisen pitkälle demokratiaa, oikeusvaltiota ja ihmisoikeuksien kunnioittamista vaarantavaan suuntaan. Unkari on jo pitkään ollut tällä tiellä ja EU:n kykenemättömyys puuttua arvojensa mitätöintiin johti päätökseen uuden mekanismin käyttöönotosta, jolla voitaisiin puuttua oikeusvaltiota ja demokratiaa heikentävään kehitykseen jäsenmaissa.

Komissio on käynnistänyt mekanismin käytön Puolan kehityksen vuoksi. On mahdollista että Kroatia ja Slovakia joutuvat kohta samanlaiseen tarkasteluun. On tärkeätä että Suomi antaa tälle menettelylle täyden tukensa.

Euroopan unionin jäsenet ovat kaikki sitoutuneet tiettyjen perusperiaatteiden kunnioittamiseen. Viimeistään Hitlerin valtaannousun jälkeen on ymmärretty, ettei pelkkä vaaleissa tavalla tai toisella hankittu voitto anna oikeutusta ryhtyä mitätöimään oikeusvaltion ja demokratian perusperiaatteita eikä kohdistamaan oikeuksien rajoittamista minkään ihmisryhmään.

Erityisesti yhden hallituspuolueen, jonka mielestä Puolan kehitykseen ei pitäisi puuttua, käyttäytyminen ja puheet Suomessa ovat huolestuttavassa määrin viemässä Suomeakin EU:n ongelmamaiden joukkoon. Huolestuttavaa on myös se hiljaisuus, jolla muut hallituspuolueet ovat tätä menoa katselleet. Mutta ehkä kyse on siitä, että hallitus jo katsoo, että perustuslain ihmisoikeuksien suoja on Suomessa mennyt liian pitkälle kun se asettaa rajoja sille mitä hallitus voi yksin enemmistöllään tehdä.

28.1. 2016

Mitä Suomelle on tapahtumassa

Kukaan vähänkään facebookia tai muuta sosiaalista mediaa seuraava ei voi olla panematta merkille miten se alkaa yhä enemmän ja enemmän olla erilaisen mielettömän väkivaltauhon ja maahanmuuttajiin ja heitä ymmärtäviin ”suvakkeihin” kohdistetun solvaus- ja vihapuheen kyllästämää. Tältä ei välty vaikka kuuluisi  niihin, jotka poistavat tai kokonaan blokkaavat omalta facebook-sivultaan sinne tätä  vihapuhetta  laittavat seuraajat ja kaverit. […]

Lue lisää...

Asedirektiivi ei ole uhka maanpuolustukselle

Viime viikkoina on tunteita Suomessa nostattanut kysymys suhtautumisesta ehdotukseen EU:n uudeksi asedirektiiviksi. Aseharrastajien lobbaus on ollut harvinaisen menestyksekästä, kun eduskunnan valiokunnat on saatu lausumaan, miten mahdotonta ehdotuksen hyväksyminen ja toimeenpano Suomessa olisi. Puolustusministerikin ehti eduskunnan istunnossa kertomaan, että jos direktiivi EU:ssa hyväksyttäisiin ei sitä Suomessa pantaisi täytäntöön. Itse olen aina tukenut järkeviä pyrkimyksiä aselakien tiukentamiseen […]

Lue lisää...

Hyvää itsenäisyyspäivää!

Itsenäisyyspäivän juhlintaan kuuluvat perinteet ja perinteisiin kuuluu myös kansakunnan yhteisen historian kertaaminen. Tämä on näinä historiattomina aikoina tervetullutta. Tarkoitan sitä, että tieto ja ymmärrys suurista historiallista kehityskaarista on nopeiden ja rajujen muutosten ja uutisvirran keskellä eläville ihmisille katoavaa kansanperinnettä. En siis tarkoita historian nippelitiedon, vuosilukujen tai hallitsijoiden ja muun sellaisen heikkoa tuntemusta – olkoonkin että […]

Lue lisää...

Pariisi, terrorismi ja yhteisvastuulauseke

Viimeistään New Yorkin kaksoistornien tuhoutumisen jälkeen olemme kaikkialla maailmassa joutuneet varautumaan kauhistuttavien terrori-iskujen mahdollisuuteen. Aleppo, Bagdad, Bali, Beirut, Damaskos, Istanbul, Kabul, Lontoo, Madrid, Pariisi, Siinai – luettelo paikoista joissa on koettu samanlaisia kauhun hetkiä on pitkä. Maailmanlaajuisesti verkostoituneeseen terrorismiin voidaan tehokkaasti vastata vain mahdollisimman laajalla kansainvälisellä yhteistyöllä. ISIS/Daesh ei ole ainoa terroria käyttävä järjestö, mutta […]

Lue lisää...