Monikulttuurisuuden puolesta vihapuhetta vastaan

Harmitonta vihapuhetta ei ole. Siitä on vain lyhyt askel vihatekoihin eikä vihapuhetta siksikään tule suvaita. Nollatoleranssi vihapuheeseen ei tarkoita vain sitä, että oikeusvaltiossa oikeusviranomaiset ryhtyvät toimiin, kun vihapuhe rikkoo lakeja. Vielä tärkeämpää on, että kansalaisyhteiskunta, kaikki yhdessä ja jokainen erikseen, tekee myös selväksi sen mitä emme pidä hyväksyttävänä.

Mielenosoitus johon tänään kansalaistorilla osallistun, ei pyri rajoittamaan kenenkään sanan- ja mielipiteen vapautta, vaan sinne kokoontuvat ovat käyttämässä omaa sananvapauttaan sen kertomiseksi, että emme pidä rajoja sulkevaa ja ihmisiä karsinoivaa puhetta ja käytöstä hyväksyttävänä, vaan katsomme sen olevan vahingoksi koko Suomelle ja kaikille suomalaisille.

Monikulttuurisuus on kasvavan keskinäisen riippuvuuden maailmassa väistämätön ja välttämätön asia. Toisen maailmansodan jälkeisinä vuosikymmeninä on maapallon väkiluku enemmän kuin kolminkertaistunut. Rajat avautuvat ja niin pääomat, tavarat, palvelut kuin ihmisetkin liikkuvat niiden ylitse koko ajan aikaisempaa helpommin ja suuremmin määrin.

Tämä vaihdannan lisääntyminen ja työnjaon syventyminen on lisännyt vaurautta ja hyvinvointia kaikkialla maailmassa. Rajojen sulkeminen taloudellisen tai kulttuurin omavaraisuuden tavoittelemisen merkeissä vain köyhdyttää kaikkia sekä taloudellisesti että henkisesti.

Elämme monikulttuurisessa, moniuskonnollisessa ja monietnisessä maailmassa, josta kukaan ei voi enää eristäytyä. Tämän peruuttamattomuuden ymmärtäminen ja siihen sopeutuminen on vakauden, rauhan ja koko ihmiskunnan tulevaisuuden avainkysymys.

Tässä onnistumme vain, jos tämän monikulttuurisuuden yhdistävänä tekijänä on kaikkien sitoutuminen ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistukseen. Sen keskeisiä periaatteita ihmisten tasavertaisuudesta naisten ja miesten kesken tai miltään muiltakaan osin ei voi loukata millään kulttuurirelativismilla.

Siksi vaatimus jonka mukaan maassa on elettävä maan tavoin ei kestä, vaan oikea vaatimus on, että kaikkialla maailmassa on elettävä ihmisiksi.

Monikulttuurisuuden ymmärtäminen ja siihen sopeutuminen ei tietenkään ole aina helppoa eikä ongelmatonta. Epäonnistumisista on myös paljon esimerkkejä. Niistä täytyy ja voidaan oppia. Sata vuotta sitten Pohjois-Amerikkaan ja 60-luvulla Ruotsiin lähteneet suomalaiset maastamuuttajat saivat aikanaan kohdata monia ennakkoluuloja ja vaikeuksia. Maahanmuuttajien kotouttamisessa on meilläkin paljon puutteita ja parannettavaa.

Kyse on tässäkin tasa-arvosta ja sen mukaisesta kohtelusta. Jos se millä tahansa perusteella evätään ei ole ihme, jos näin kohdeltujen ihmisten joukossa, olivat he sitten maahanmuuttajia tai kantaväestöä, esiintyy myös enemmän kielteistä häiriökäyttäytymistä ja rikoksia kuin edellytykset elämän hallintaan saaneiden ihmisten keskuudessa.

Myös onnistumisista voidaan oppia ja niiden kautta nähdä, minkälainen suunnaton etu ja rikkaus monikulttuurisuus parhaimmillaan on. Suomi olisi monessa suhteessa paljon köyhempi ilman elävää kaksikielisyyttämme, argentiinalaista tangoa tai joukkuepelien tasoa nostaneita maahamme kulkeutuneita ihmisiä ja vaikutteita ja kaikkia niitä monikulttuurisuuden ilmentymiä, jotka meitä ja historiaamme ovat muokanneet.

Reaktiossa yhden Suomen Sisun kansanedustajan puheisiin ja toimiin ei ole kyse perussuomalaisten maineesta. He itse valitsevat millaiseksi sen haluavat. Kyse on siitä, onko Suomessa hallituksessa puolue, jonka edustajien käyttäytyminen ja puheet leimaavat Suomea erilaisuuteen kielteisesti suhtautuvaksi maaksi . Suomi ei saa olla maa, joka nousee muualla otsikoihin siksi, että täällä katsotaan läpi sormien yhdenkään kansanedustajan kaveeraamista avoimesti natsihenkisten ihmisten kanssa.

Haluan elää sellaisessa maassa, joka suvaitsee kaikkea sellaista erilaisuutta ja erilaisia elämäntapa- ja kulttuurivalintoja, jotka kunnioittavat myös toisten erilaisuutta eivätkä loukkaa tai rajoita kenenkään oikeuksia ja tuota haittoja muiden kannettavaksi. Haluan olla maastamme ja sateenkaarisuomalaisuudesta ylpeä.

28.7. 2015

Euron ja Kreikan kriisi

Kriittinen tilanne, johon Kreikka ja koko Euroopan unioni ovat osana Euroopan rahaliiton epäonnistumista ajautuneet, on tulos pitkästä kehityksestä, jota leimaa sarja suuria virheitä. Rahaliittoon siirtyminen Euroopan federalististen johtajien poliittisten ambitioiden ajamana ennen kuin rahaliiton toimivuuden mahdollistavat edellytykset ja kriisimekanismit olivat olemassa, oli ensimmäinen virhe. Toinen oli se, että Kreikka ylipäätään pyrki ja hyväksyttiin mukaan rahaliittoon, ja kolmas […]

Lue lisää...

Venäjä, Ukraina ja ETYJ

Olin tänään maanantaina puhumassa eilen alkaneen ETYJ kokouksen demari- ja sosialisti-osanottajien vastaanotolla. Vaikka kyse ei ole ETYJ:ssä päätöksiä tekevästä kokouksesta vaan parlamentaarisesta kokouksesta – minkä YLE uutisoinnissaan jokseenkin aina unohtaa mainita – on iso vahinko, että sen mahdollisuuksia dialogiin leikattiin kun kaikki eivät voineet osallistua omalla edustuksellaan. Sanoin puheeni lopussa suomalaisten sosialidemokraattien näkemyksenä, että tässä olisi […]

Lue lisää...

Historians without borders – historiotsijat ilman rajoja 

Nykymaailmassa on syytä kasvavaan huoleen koskien sekä historian vähäistä tuntemusta että sen väärinkäyttöä politiikassa ja sitä, miten tämä vaikuttaa kansainvälisin suhteisiin. Toteamus, että olemme siirtyneet uuteen lyhyen aikavälin hallitsemaan post-moderniin maailmaan, jossa tulevilla polvilla ei tule olemaan mitään kiinteää ja pysyvää mihin nojata ja rakentaa tulevaisuutensa,voi olla liioittelua. Kuitenkin huoli lyhytjänteisyydestä ja ”historian lopusta” (ei […]

Lue lisää...

Talouspolitiikan raskaimmat virheet ovat vasta tulossa

Sipilän perusporvarihallituksen kuningasajatus työajan palkattomasta pidennyksestä ja siitä saatavasta viiden prosentin tuottavuushypystä elää edelleen, vaikka sille ei ole esitettävissä minkäänlaisia kestäviä perusteita.  Kaikki historiallinen kokemus kertoo, että työajan lyhentäminen voi lisätä tuottavuutta, kun taas työajan pidennys alentaa tuottavuutta työtuntia kohden. Suomen Pankin yksinkertainen selvitys, jonka mukaan suurempi työmäärä johtaa suurempaan tuotantoon on mekaaninen laskutoimitus, joka […]

Lue lisää...