Myrsky vesilasissa

 

Sosiaalisessa mediassa on viime päivinä pyöritetty juttua siitä, miten olisin vaatimassa akateemisen tutkimuksen suitsimista ja sananvapauden rajoittamista. Näin siksi, että lausuin kysyttäessä mielipiteeni erään maanpuolustuskorkeakoulussa työskentelevän everstiluutnantin facebook-esiintymisistä.

Puolustan aina akateemista vapautta, enkä ole koskaan reagoinut kyseisen henkilön minkäänlaisiin akateemisiin näyttöihin, joita en edes lainkaan tunne. En ole muutenkaan hänen toimintaansa seurannut, mutta olen aiemminkin saanut jonkin verran ihmettelevää palautetta hänen julkisista esiintymisistään, joita on pidetty hyvin poliittisina ja joihin uskon hänen esimiestensäkin reagoineen sotilaalle sopimattomana käyttäytymisenä.

Tavalla ja tyylillä, jolla asianomainen mielipiteitään esim. Venäjästä, Ukrainasta ja Fennovoimasta esittää, ei ole mitään tekemistä tieteellisen argumentoinnin kanssa. Toki monet dosentit esittävät suuntaan jos toiseenkin hyvin erilaisia ja kummallisiakin mielipiteitä muilla kuin akateemisilla foorumeilla (ja joskus niilläkin), mutta siihen heillä on sananvapauden nimissä oikeus, vaikkei se heidän tieteellistä arvostustaan parannakaan.

Upseereita koskee kuitenkin rikoslakiin kirjattu kielto luvattomaan poliittiseen toimintaan osallistumisesta. Se ei toki saa estää mielipiteiden esittämistä, mutta asettaa kyllä perustellusti rajoja sille miten sen tekee; asia joka jokaisen upseerin pitää ammatinvalinnan tehdessään tietää ja hyväksyä.

Tällaista upseeripolitikointia nyt kiivaasti puolustavien kannattaa ajatella asiaa siltä kannalta, että Suomen puolustusvoimat nauttivat laajasti suomalaisten luottamusta ja niiden työtä arvostetaan. Olen itse seurannut sotilaittemme toimintaa erilaisissa kriisinhallintatehtävissä ja se luottamus, jota he kansainvälisestikin nauttivat, on todella ansaittua. Minusta on tärkeää, että tätä luottamusta ja arvostusta ja sen synnyttämää laajaa maanpuolustustahtoa ei horjuteta sellaisella, jopa epälojaalisuutta valtiojohtoa kohtaan osoittavalla upseerien julkisella politikoinnilla, jota ei voi pitää palveluksessa olevilta asianmukaisena.

Ironista asiassa on, että jupakka lähti liikkeelle kyseisen henkilön Fennovoiman ydinvoimalahanketta koskeneesta kommentoinnista, jossa kirjoittajan purkaus lähinnä kohdistui hanketta ajaneeseen pääministeriin ja kokoomukseen, kun taas minä hallituksessa ja eduskunnassa äänestin kyseistä esitystä vastaan.

14.12. 2014

ETYJ + 40

Itsenäisyysjuhlinta kotimaassa on parina viime vuonna jäänyt minulta väliin samaan aikaan pidetyn ETYJ:n ministerikokouksen vuoksi. Nyt pääsin takaisin Baselin ETYJ-kokouksesta jo itsenäisyyspäivän aatoksi. ETYJ on tänä vuonna ollut poikkeuksellisen paljon otsikoissa. Syy on Ukrainan kriisissä, joka on synnyttänyt sen paradoksaalisen tilanteen, että samalla kun ETYJ:n neljäkymmentä vuotta sitten vahvistettuja periaatteita voimapolitiikasta pidättäytymisestä, valtioiden sisäisiin asioihin […]

Lue lisää...

Kansalaisyhteiskunta ja edustuksellinen demokratia tarvitsevat toisiaan

Eduskunta hyväksyi lain tasa-arvoisesta avioliitosta. Hieno asia jota on enimmäkseen juhlittu (ja vähäisemmässä määrin murehdittu) sisältönsä puolesta. Merkittävänä on pidetty myös sitä, että tämä on ensimmäinen kerta kun eduskunta päättää mistään asiasta kansalaisaloitteen pohjalta. Sekin on ihan hyvä asia, mutta ei sellainen, joka antaisi aihetta villeimpiin puheisiin siitä miten tämä merkitsee poliittisten puolueiden ja jopa […]

Lue lisää...

Pysäytetään luokkayhteiskunnan paluu!

Työväenliike syntyi luokkayhteiskunnassa, jonka kumoamisen se otti tavoitteekseen.  Kommunisteille kumoaminen tarkoitti proletariaatin diktatuuria, sosialidemokraateille luokkaerojen tasoittamista ja asteittaista hävittämistä. Suunnannäyttäjänä tässä oli pohjoismaiden sosialidemokratia, jonka tavoitteeksi Ruotsissa jo 20-luvulla otettiin ’kansankoti’. Se tarkoitti sitä, että sosiaalipolitiikka yhteiskunnallisine palveluineen ja tulonsiirtoineen kattoi koko väestön yhtäläisen perustein, eikä siis ollut enää vain tarveharkintaista köyhäinhoitoa. Pohjoismainen hyvinvointivaltion malli […]

Lue lisää...

Eurooppalainen veronkierto kuriin

Harmaan talouden torjunta on yksi hallitusohjelman projekteista, jonka eteen on jo tehty paljon mutta jossa edelleen riittää töitä. Kyse ei ole vain siitä, että puututaan selvästi lainvastaiseen menettelyyn, vaan myös siitä että tukitaan lainsäädännön antamat mahdollisuudet ja yllykkeet esim. harmaan työvoiman käyttöön. Nämä ovat sellaiset talkoot, joissa intressien pitäisi olla yhtenevät niin palkansaajaliikkeellä kuin elinkeinoelämällä, […]

Lue lisää...