Kärkihankkeet silmänkääntötemppuna

Hallitus on julkistanut kärkihankkeensa ja miten se aikoo jakaa 1,6 miljardin euron lisäpanostukset niiden kesken. Perusväylien kunnossapito saa 600 milljoonaa euroa, osaaminen ja koulutus 300 miljoonaa, biotalous 300 milljoonaa, työllisyys ja kilpailukyky 170 miljoonaa, hyvinvointi ja terveys 130 miljoonaa ja toimintojen uudistaminen 100 miljoonaa.

Kaikki tämä kuulostaa otsikkotasolla hyvältä, mutta samalla myös jättiläismäiseltä silmänkääntötempulta. Tarkemmin tietämättä miten rahat aiotaan hankekohtaisesti käyttää olen kuitenkin valmis luottamaan siihen, että valtaosaltaan kyse on ihan tarpeellisista ja kannatettavista hankkeista. Ovatko ne kuitenkaan mitenkään uusia ja innovatiivisia on vaikeampi sanoa, esim. biotalous on hallituksen uusi nimitys varsin tutulle metsäteollisuudelle, kemian teollisuudelle, luontomatkailulle, vedenpuhdistukselle ja metsästykselle ja kalastukselle annettavista tukipanoksista.

Ennen kaikkea on muistettava, miten hallitus on jo kättelyssä päättänyt koulutus- ja tutkimussektorin miljardin suuruisista leikkauksista, hyvinvointi – ja terveyssektorin vielä suuremmista leikkauksista, kuten myös liikenteeltä ja kaikilta muiltakin, jotka moninkertaisesti ylittävät nyt luvatut palautukset. Tämähän ei sinänsä ole ollut ennennäkemätöntä aiempien hallitusten aikana ja tunnustan, että minuakin joskus vaivasi se tapa, jolla tosiasiallisia leikkauksia yritettiin lisäpanostuksia hypettämällä peitellä. Mutta siinä missä aikaisemmin oli kyse siitä, että yksi käsi antoi ja toinen otti, niin nyt on siirrytty kauhalla ottamiseen ja lusikalla antamiseen.

Tämän päivän pysäyttävät uutiset koskivat Helsingin leipäjonojen kasvamista mykistäviin mittoihin. Ei todellakaan ole niin, että Sipilän hallitus olisi leipäjonot Suomeen synnyttänyt, kyllä edellisetkin hallitukset siitä osaltaan ovat vastuussa. Edellisen hallituksen keskeinen hallitusohjelmatavoite oli kuitenkin eriarvoisuuden kasvun pysäyttäminen, missä myös aikaisempaan nähden onnistuttiin, vaikka ei läheskään riittävällä tavalla. Nyt Sipilän hallituksen kärkihankkeissa ei ole mitään tätä sivuavaakaan pyrkimystä, kuten ei koko hallitusohjelmassakaan. Ja miksi olisi kun koko hallituksen talousfilosofia tuntuu perustuvan siihen, että hyväosaisten paapominen, tuloerojen kasvattaminen ja eriarvoisuuden lisääntyminen olisivat Suomen tulevan menestyksen avaimia.

1.9. 2015

Hallituksen kattaus pahin este yhteiskuntasopimuksen neuvottelupöydässä

Toivotan menestystä neuvotteluille yhteiskuntasopimuksesta sillä työmarkkinajärjestöjen sopimus todellisen kilpailukyvyn parantamisesta olisi tärkeä ja tervetullut asia. Jos siitä ei mitään synny niin syy on ensi sijassa hallituksessa, joka epärealistisilla aikatauluillaan, uhkailuillaan ja ymmärtämättömyydellään siitä, miten tuottavuutta ja kilpailukykyä oikeasti nostetaan, on vain vaikeuttanut asiaa. Ministereiden puheet viiden prosentin ”tuottavuusloikasta” ovat absurdeja. Kilpailukyvystä aidosti huolehtiva hallitus ei […]

Lue lisää...

Valtiomies Timo Soini ?

Timo Soinilla on ainutkertainen mahdollisuus nousta valtiomiessarjaan. Siihen tarvitaan vain Perussuomalaisten puoluekokouksessa pidetty selkeä ja vahva avauspuhe, jossa puheenjohtaja ilmoittaa, että hänen johtamassaan puolueessa ei ole sijaa vihapuheelle, rasistiselle kiihotukselle ja kaveeraamiselle väkivaltaa käyttävien uusnatsien kanssa. Se tarkoittaa oven osoittamista myös muutamalle puolueen eduskuntaryhmän jäsenelle. Kysymys ei ole siitä onko ja mitä lakeja rikottu vai ei – […]

Lue lisää...

Monikulttuurisuuden puolesta vihapuhetta vastaan

Harmitonta vihapuhetta ei ole. Siitä on vain lyhyt askel vihatekoihin eikä vihapuhetta siksikään tule suvaita. Nollatoleranssi vihapuheeseen ei tarkoita vain sitä, että oikeusvaltiossa oikeusviranomaiset ryhtyvät toimiin, kun vihapuhe rikkoo lakeja. Vielä tärkeämpää on, että kansalaisyhteiskunta, kaikki yhdessä ja jokainen erikseen, tekee myös selväksi sen mitä emme pidä hyväksyttävänä. Mielenosoitus johon tänään kansalaistorilla osallistun, ei pyri […]

Lue lisää...

Euron ja Kreikan kriisi

Kriittinen tilanne, johon Kreikka ja koko Euroopan unioni ovat osana Euroopan rahaliiton epäonnistumista ajautuneet, on tulos pitkästä kehityksestä, jota leimaa sarja suuria virheitä. Rahaliittoon siirtyminen Euroopan federalististen johtajien poliittisten ambitioiden ajamana ennen kuin rahaliiton toimivuuden mahdollistavat edellytykset ja kriisimekanismit olivat olemassa, oli ensimmäinen virhe. Toinen oli se, että Kreikka ylipäätään pyrki ja hyväksyttiin mukaan rahaliittoon, ja kolmas […]

Lue lisää...