Vaalien jälkeen ja ennen hallitusneuvotteluja

Suurkiitos kaikille vaaleissa äänensä minulle antaneille ja vaalityöhön osallistuneille!  Sain enemmän ääniä kuin missään aikaisemmissa eduskuntavaaleissa, mutta se onkin ainoa asia josta näissä vaaleissa voi iloita. Tästäkin iloitsisin tietysti vielä enemmän, jos kaikki ne, jotka turuilla ja toreilla tulivat vastaan ja sanoivat ”hyvä mies mutta väärä puolue” olisivat voineet minua tukea.

Iso osa näin sanoneista  saattoi suhtautua sosialidemokratiaan sinänsä suopeasti, mutta kyseenalaisti sen, edustaako SDP sitä enää uskottavalla tavalla. Käsitykseni on, että suomalaisten enemmistössä asuu edelleen pieni demari, vaikka kaikki eivät sitä ole tunnistaneet. Puolueen kannatuspotentiaali on edelleenkin vähintään 30 prosentin luokkaa ja vielä suurempi osa haluaisi sosialidemokraatit hallitukseen.

Tästä syystä vaalianalyysia ei pidä aloittaa vain siitä, mikä meni pieleen viimeisinä päivinä ennen vaalipäivää. Ennakkoäänestyksessäkin SDP:n kannatus oli pari prosenttia alle edellisten vaalien osuuden, joka sekin oli 90-luvun lopulta alkaen vaali vaalilta supistunut. Analyysi ja tutkinta sosialidemokratian kutistumisesta tulee siten ulottaa ainakin kahdenkymmenen vuoden ajanjaksolle, jolloin voi myös toivoa, että trendin kääntämiselle voi löytyä oikeat lääkkeet.

Tähän pohdintaan on varattava kunnolla aikaa ja resursseja. Välittömästi on kuitenkin ratkaistava kysymys suhtautumisesta hallitusneuvotteluihin. Vaikka ymmärrän erinomaisesti niiden ihmisten reaktiot, jotka heti vaalien jälkeen ovat kuuluttaneet SDP:n paikan olevan oppositiossa, en niihin yhdy. Sellainen ajattelu, että vain oppositiossa olo kasvattaisi kannatusta ja hallituksessa olo sitä leikkaisi, on näköalatonta ja historiatonta – viimeksi neljä vuotta sitten hävisimme oppositiossa kolme paikkaa. Maan asema ja sen talouden ja hyvinvointivaltion tulevaisuus ovat nyt niin herkässä tilassa, että olisi jopa kohtalokasta jättää asioiden hoito suosiolla konservatiivisille ja uusliberaaleille oikeistovoimille edes katsomatta, voitaisiinko punamultapohjaisessa hallituksessa löytää riittävä yhteisymmärrys maamme tulevaisuuden turvaamisesta.

23.4. 2015

Miten pysäytämme terrorismin

Saamme harva se päivä katsoa televisiosta ja lukea lehdistä uutisia toinen toistaan kammottavammista terroriteoista. Silmitön terrorihyökkäys yliopistoon Keniassa katkaisi elämän 150 ihmiseltä, joista suurin osa oli opiskelijoita. Eniten uhreja terroriteot niittävät juuri köyhissä ja hauraissa valtioissa ja sotaisten konfliktien yhteydessä. ISIL kohdistaa päivittäin pöyristyttäviä terroritekoja syyrialaisiin ja irakilaisiin. Terrori-iskut Pariisissa ja Kööpenhaminassa kertovat kuitenkin, ettei […]

Lue lisää...

Onko velka kirous vai siunaus,

  kysyttiin keskiviikkona yliopiston kansainvälisen velkaseminaarin panelisteilta. Se riippuu olosuhteista. Kaikki tunnemme sanonnan, että jos olet velkaa pankille 100 000, sinulla on ongelma, mutta jos olet velkaa sata miljoonaa, niin pankillasi on ongelma. Tämä kannattaa pitää mielessä vaikka yksityisen ja valtion velan rinnastaminen onkin harhaanjohtavaa. Moderni talous perustuu velanotolle kuten mikä tahansa rahatalous. Velka on kuin happi, […]

Lue lisää...

Yhdeksäs ydinsulkusopimus-konferenssi lähestyy

Kylmän sodan liennytyskausi tuotti monia aseriisunta- ja asevalvontasopimuksia. Merkittävin on vuonna 1970 voimaan astunut ydinsulkusopimus eli Non-Proliferation Treaty (NPT). Tarkoituksena oli ensimmäisenä askeleena saada sitova ja tehokkaasti valvottu sopimus ydinaseiden leviämisen ehkäisemiseksi. Sen kaksi muuta tavoitetta on edistää kaikkien maiden mahdollisuutta ydinvoiman rauhanomaiseen käyttöön ja ennen muuta se velvoittaa ydinasevallat – sopimuksen allekirjoittajista Iso-Britannian, Kiinan, Ranskan […]

Lue lisää...

Hyvinvointia ei rakenneta ilman veroja

Veroja tarvitaan julkisten menojen rahoittamiseksi. Sen ohella että veroilla rahoitetaan niitä hyvinvointivaltion palveluja ja tulonsiirtoja, joilla luodaan ja ylläpidetään kaikille ihmisille tasaveroiset mahdollisuudet heidän sosiaalisten, sivistyksellisten ja terveyteen liittyvien oikeuksiensa toteuttamiseksi, on myös sillä miten veroja kerätään tärkeä merkitys tasa-arvon toteutumiselle. Siksi kaikissa sivistysmaissa on käytössä progressiivinen verotus, jossa suurituloiset maksavat suhteellisesti enemmän veroja tuloistaan […]

Lue lisää...